Siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan on mahdollista, merkittäviä muutoksia tarvitaan

5.11.2014
Suomi pystyy siirtymään vähähiiliseen yhteiskuntaan. Tähän johtopäätökseen on tultu VTT:n, VATTin, Metlan ja GTK:n Low Carbon Finland 2050 Platform -selvityksessä. Hanke kuuluu Tekesin Green Growth -ohjelmaan.

Muutos vähähiiliseen yhteiskuntaan edellyttää lähivuosina merkittäviä investointipäätöksiä ja uusien teknologioiden käyttöönottoa. Erilaisia toteutusvaihtoehtoja on useita, mutta parasta polkua ja voittajateknologiaa ei voi vielä osoittaa. Kyselytutkimuksen mukaan 79 prosenttia suomalaisista pitää tavoitetta tärkeänä ja yli puolet ilmoitti vähentäneensä määrätietoisesti kasvihuonepäästökuormitustaan.

Vuoteen 2050 mennessä energiantuotannon tulisi olla hiilivapaata, joten energiantuotannon päästöjen vähentäminen on tärkeää jo nykyisiä investointipäätöksiä tehtäessä. Puhtaiden teknologioiden on oltava kaupallisesti saatavilla riittävän ajoissa. Siksi jo lähitulevaisuudessa Suomessa on panostettava uuden teknologian kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Teknologioihin on panostettava monipuolisesti, koska parhaat niistä eivät ole vielä tiedossa.

Energiantuotanto, liikenne ja rakentaminen

80 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin energiankulutuksesta: Suurin muutostarve vuoteen 2050 mennessä kohdistuu liikenteeseen, rakennuksiin ja teollisuuteen.
Uusiutuviin energialähteisiin tarvitaan merkittäviä investointeja. Myös ydinvoimaa tarvitaan. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on mahdollista ainoastaan, jos hiilidioksidi voidaan erottaa laitoksessa ja kuljettaa varastoitavaksi Suomen rajojen ulkopuolelle.

Nopeimmin muutospaineet kohdistuvat liikenteeseen, jotta EU:n esittämät ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030 saavutetaan. Nykyisessä autokannassamme voidaan käyttää toisen sukupolven liikenteen biopolttoaineita, mutta esimerkiksi sähköiseen tai kaasua hyödyntävään liikenteeseen siirtyminen edellyttää autokannan uusimista.

Vaikutukset kansantalouteen

80 prosentin päästöjen vähentäminen ei vaaranna hyvinvoinnin ja talouden kasvua, jos päästöjä vähennetään globaalisti ja kustannustehokkaasti ja jos päästöjen vähentämisen mahdollistavat uudet teknologiat kaupallistuvat riittävän ajoissa. Maailmantalouden pirstaloituminen ja uusien teknologioiden viivästyminen sen sijaan tekisivät päästöjen rajoittamisesta taloudellisesti huomattavasti vaikeampaa. Uusia vähäpäästöisiä teknologioita on kehitettävä ja ne on saatava nopeasti markkinoille. Suomessa tämä merkitsee radikaalia muutosta ja edellyttää poliittisten päätöksentekijöiden, elinkeinoelämän ja kansalaisten yhteistä tahtotilaa.

Haasteita ja mahdollisuuksia yrityksille

Tekesin johtava asiantuntija Mikko Ylhäisi toivoo, että hankkeessa kuvatut tulevaisuusskenaariot auttavat yrityksiä hahmottamaan ja analysoimaan kestävän talouden muutospolkuja ja niiden tuomia liiketoimintamahdollisuuksia. Tuloksia on jo hyödynnetty kansallisen energia- ja ilmastostrategian valmistelussa ja toiveena on, että vaalien jälkeisen hallituksen ohjelman valmistelussa tulokset myös näkyisivät.

”Elinkeinoelämän ja yritysten kannalta iso mahdollisuus olisi yhdistää poliittiset ja julkiset energia- ja ilmastotoimenpiteet myös vahvuuksiksi innovaatiotoiminnassa. Jokaisen linjauksen kohdalla tulisi miettiä, mitä synergiaetuja saavutettaisiin, jos energiaratkaisuihin liitettäisiin aina mahdollisuus ja kytkentä tuotekehitys-ja demonstraatiotoimintaan”, pohtii Mikko Ylhäisi.

Ylhäisi toteaa, että kansalliset osaamisalustat ovat tarpeellinen väline yritysten kansainvälisen liiketoiminnan käynnistymiselle ja vauhdittamiselle.

”Tekesillä on hyvät rahoitustuotteet yritysten innovaatioriskien jakamiseen. Monilla yrityksillä on laadukkaita yksittäisiä ideoita ja tuotteita niin energiatehokkuuden parantamiseen kuin uusiutuvan energian tehokkaaseen tuottamiseen.  Erilaiset energia- ja ilmastopolitiikan valinnat ja ohjauskeinot voisivat antaa vetoapua, jotta orastavat ideat ja teknologiat saataisiin kaupallistettua myös kansainvälisille markkinoille.”

Loppuraportti ja skenaariot:
VTT Technology 165. Low Carbon Finland 2050 -platform. Energiajärjestelmien kehityspolut kohti vähähiilistä yhteiskuntaa

Lisätietoja

VTT
Tiimipäällikkö Tiina Koljonen, Low Carbon Finland 2050 Platform –hankkeen koordinaattori
puh. 0503599549, tiina.koljonen(at)vtt.fi

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Yksikönjohtaja Juha Honkatukia
puh. 040 3045561, juha.honkatukia(at)vatt.fi

Metsäntutkimuslaitos Metla
Vanhempi tutkija Maarit Kallio
puh. 040 8015434, maarit.kallio(at)metla.fi

Geologian tutkimuskeskus GTK
Erikoistutkija Laura Lauri, GTK, etunimi.sukunimi(at)gtk.fi,
puh. 029 503 4202, laura.lauri(at)gtk.fi

Tekes
Johtava asiantuntija Mikko Ylhäisi
Puh. 0 358 2950 55877
mikko.ylhaisi(at)tekes.fi

www.tekes.fi/greengrowth

Sanna Nuutila
comments powered by Disqus