RIL-Palkinto 2014: Kastellin monitoimitalo Oulussa näyttää tietä tulevaisuuden koululle

13.11.2014
Suomen Rakennusinsinöörien Liiton myöntämän RIL-Palkinnon 2014 voittaja on Kastellin monitoimitalo Oulussa. Tekesin pääjohtaja Pekka Soini julkisti voittajan 13.11. Säätytalolla Helsingissä todeten, että Kastellin tilojen suunnittelussa on hyödynnetty pedagogiikan erikoisasiantuntemusta. Katse on suunnattu kauas: millaisessa ympäristössä opitaan ja toimitaan nyt, entä 10 vuoden kuluttua? Kastellin monitoimitalo näyttää, mihin suuntaan opetusrakennuksia Suomessa on syytä kehittää, sanoi Pekka Soini.

Kastellin monitoimitalo heräsi eloon elokuussa, kun noin 1500 lasta ja nuorta aloitti uudessa opinahjossaan. Oulun ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettu tilahanke on monipuolinen oppimis-, harrastus-, ja kulttuurikeskus, joka palvelee koko kaupungin asukkaita taaperosta täysi-ikäiseksi

Neljästä lohkosta koostuvassa rakennuksessa toimivat päiväkoti, peruskoulu, lukio, aikuislukio ja kirjasto. Lisäksi siinä sijaitsevat auditorio, neljä liikuntasalia ja tilat nuorisotoiminnalle. Tilojen yhteenlaskettu bruttoala on noin 23000 neliömetriä ja huoneistoala vajaat 16000 neliömetriä.

Monitoimitalo on Oulun kaupungin ensimmäinen tilahanke, joka on toteutettu elinkaarimallilla. Hankkeeseen sisältyivät monitoimitalon suunnittelu, paikalla olleiden vanhojen rakennusten purkaminen sekä monitoimitalon rakentaminen. Tämän lisäksi Lemminkäisen elinkaarihankkeita varten perustama projektiyhtiö Lemminkäinen PPP Oy vastaa monitoimitalon hoidosta, ylläpidosta, käyttäjäpalveluista ja sopimuksen aikaisista perusparannuksista seuraavat 25 vuotta aina vuoteen 2039 asti.

Hankkeen kokonaisarvo on noin 86 miljoonaa euroa, josta rakennuskustannusten osuus oli noin 46 miljoonaa euroa.

Rakennus on jaettu käyttötarkoituksen mukaan neljään lohkoon, joista kullakin on oma pastellinsävyinen teemavärinsä. Yhteistä tilaa on aula, jonka sisäarkkitehtuuria hallitsevat 22 paikalla valettua sienen muotoista betonipilaria.

Kastellissa energia- ja ympäristötehokkuuden varmistaminen integroitiin tiiviisti hankeen suunnitteluun ja toteutukseen luonnosvaiheesta lähtien. Hankeohjaus perustui tavoiteltujen elinkaarikustannusten saavuttamiseen. Koska pääosa teknisistä ratkaisuista on muodostettu jo hankkeen kilpailuvaiheessa, tuli suunnittelun ohjauksen tärkeimmäksi tehtäväksi tavoiteltujen käyttökustannusten saavuttaminen. Kohteessa onkin suosittu energiatehokkaita, helposti ylläpidettäviä ja riskittömiä ratkaisuja, joiden avulla on pyritty varmistamaan elinkaarikustannusten pysyminen edullisina. 

Soini kiitteleekin kokonaisuuden hyvää hallintaa, mikä heijastuu myös kohteen ympäristöluokitukseen: ”Tilaajan vaatimuksena oli LEED SILVER -taso. Kohteen suunnitelmien kehityksessä todettiin kuitenkin potentiaali saavuttaa parempi LEED GOLD luokitustaso, jonka kohde on saanutkin.”

Jaetulle toiselle sijalle tulivat E18 Koskenkylä – Kotka -moottoritie ja Göstan paviljonki, Serlachius-museo

Sujuva sininen tie

E18–hankkeessa valtatie 7 rakennettiin moottoritieksi Koskenkylän ja Kotkan välillä. Yhteensä 53 kilometriä pitkän moottoritien rakentaminen sisälsi kokonaan uutta tietä yhteensä 36 kilometriä, jonka lisäksi moottoriliikennetietä muutettiin moottoritieksi 17 kilometrin matkalla. Hankekokonaisuuteen kuului moottoritien ohella 19 kilometriä kevyen liikenteen yhteyksiä ja 52 kilometriä muita liikennejärjestelyitä.

Hankkeen toteutusmuodoksi valittiin elinkaarimalli. Aidon PPP (Public Private Partnership) –hankkeen tapaan tieyhtiön huolehti myös rakennustyön edellyttämän rahoituksen hankkimisesta. Lainoittajina toimivat Euroopan Pohjoismaiden investointipankkien ohella Pohjola Pankki. Liikennevirasto alkoi maksaa tiestä palvelumaksua vasta, kun tieosuudet avattiin liikenteelle.

Soini huomauttaa, että laadukkaasti ja kustannustehokkaasti toteutettu hanke on erinomainen osoitus siitä, että uudenlaiset yhteistyö- ja rahoitusmallit toimivat.

Koskenkylän ja Kotkan välinen moottoritie on Suomen pisin yhtenäinen esteettisesti suunniteltu tieosuus. Taiteen ja muun tie-estetiikan avulla on muodostettu elementtejä, jotka rytmittävät ajoa ja toimivat opasteina lisäten ajoturvallisuutta. Väylän taideteokset on integroitu moottoritien kiinteisin rakenteisiin, kuten siltapilareihin ja meluesteisiin. Lisäksi maisemallisesti keskeisten kohteiden melusuojaus esimerkiksi vesistöylityksissä, on tehty kokonaan läpinäkyvästä kierrätysmateriaalista. Väylälle on valittu myös oma tunnusväri, joka on sininen.

Göstan paviljonki on kosmopoliitti puurakennus

Sekä rakennuttajana toiminut Serlachiuksen taidesäätiö että suunnittelijat halusivat kunnioittaa suomalaista metsää ja Serlachiuksen paperiteollisuussuvun perinteitä, joten rakennusmateriaaliksi valikoitu puu. Paviljongissa on käytetty puuta rungon lisäksi julkisivuverhoiluissa, sisäseinissä, alakatoissa ja lattioissa. Laajennuksen välipohjat on tehty betonista, jotka on liitetty innovatiivisilla teräskonsoliliitoksilla puiseen tukirankaan. Liitostapa on kehitetty varta vasten paviljonkia varten, eikä vastaavaa ole tiettävästi käytetty missään muualla maailmassa. 

Paviljongin sopeuttamisessa kartanomiljööseen ja ympäröivän puistoon paneuduttiin hankkeessa erityisen huolellisesti. Liki kuusikertaa vanhaa kartanoa suurempi uudisrakennus alkaa vanhan kartanon vierestä laskeutuen matalana, maaston muotoja myötäilevänä kaarena kohti järven rantaa. Rakennusmassa sulautuukin saumattomasti kartanon puistoon ja miljööseen.

Onnistunut kokonaisuus on saanutkin laajasti julkisuutta niin koti- kuin ulkomaisissakin arkkitehtuuri-, rakentamis- ja ympäristöjulkaisuissa.

Tarkempaa tietoa palkituista RIL:in sivuilla.

Kuva: Kastellin keskusaukio / Kuvatoimisto Kuvio

comments powered by Disqus