Palveluliiketoimintamalli koskee kaikkea bisnestä

16.5.2014
Suomi on tunnettu insinöörien maana, jossa perinteinen liiketoimintalogiikka on hiljalleen mukautumassa palvelulähtökohtaiseen strategiaan. Yritykset ovat enenevissä määrin alkaneet määritellä itseään asiakkaan ongelman, ei palvelun tai tuotteen, mukaan.

Oppimisratkaisujen Business Breakfast -tilaisuudessa etsittiin 9.5. palveluliiketoiminnan kulmakiviä ja pohdittiin, missä kohtaa tekniikka kohosi yrityksen itseisarvoksi. Finnish Service Alliancen puheenjohtaja Katri Ojasalo kertoo yhdeksi oppimisratkaisualojen ongelmaksi yllättäen sen vahvuuden, tekniikan.

"Suomalaisten oppimisratkaisuyritysten palveluliiketoimintamallien kompastuskivet löytyvät pitkälti teknisen osaamisen saralta. Vaarana on, että keskitytään liikaa vain ratkaisujen tekniseen puoleen ja unohdetaan pohtia perusteellisesti sitä, mitä arvoa ratkaisusta asiakkaalle syntyy. Yritykset eivät pysty kaupallistamaan toimintaansa, saati keskittymään sen monistuvuuteen ja skaalautuvuuteen. Tekniset ratkaisut ymmärretään, mutta se, kuinka tuotteesta tai palvelusta tehdään kaupallinen, onkin jo isompi ongelma", Ojasalo kertoo. Sama ongelma toistuu Suomessa hänen mukaansa joka alalla.

"Palveluliiketoimintamalli ei koske vain palvelusektoria. Sen kehittäminen koskee kokonaisvaltaisesti kaikkea bisnestä. Pohjimmiltaan kyse on ajattelumuutoksesta. Asiakaslogiikan ajattelumalli, jossa yrittäjä integroituu asiakkaan arkeen, on lähtökohtana radikaaleille innovaatioille".

Kohtaa asiakas ja kuuntele

Palvelulähtökohtaisen liiketoiminta-ajattelun juuret ovat Yhdysvalloissa, joissa kuluttajamarkkinat ovat Suomea paljon voimakkaammat. Toisin kuin Atlantin toisella puolen ja muualla Euroopassa, Suomi on edelläkävijä bisnespuolen palveluliiketoiminnassa.

"Suomessa kuluttajamarkkinat eivät ole nousseet pienen koon takia niin tärkeään rooliin kuin esimerkiksi B2B:n ja julkisen sektorin toiminta. Olemme kuitenkin bisnespuolella yksi palveluliiketoiminnan edelläkävijämaa Euroopassa, ja nimenomaan tällä bisnespuolella. Suomi ei siis missään nimessä ole jäljessä, meillä painopiste on vain ollut muualla. Etenkin meidän koulutustuotteet ovat tässä edelläkävijöinä. Onnistuneet ratkaisut näkyvät suoraan Suomeen saapuvien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrässä", Ojasalo tarkentaa.

Kuinka sitten omaa palveluliiketoimintaa voi lähteä kehittämään? Ojasalon mukaan kaikki lähtee strategiselta tasolta. Hän kehottaa yrityksiä rohkeasti kohtaamaan potentiaalisia uusia asiakkaita.

"Asiakkaan kuunteleminen on tärkeää. Samalla on pystyttävä pohtimaan, mitä yritys voi asiakkaalle tarjota. Tutustu siis asiakkaaseen ja hae tietoa hyödyntämällä esimerkiksi alan verkostoja".

Harjoitus sai pohtimaan omaa palveluliiketoimintaa

Business Breakfast -tapahtumassa paitsi kuultiin palveluliiketoiminnasta, päästiin myös työstämään omia palveluideoita. Yrittäjä Päivi Pirilä etsi yritykselleen potkua palveluliiketoimintamallin kehittämiseen Ojasalon vetämän business model canvas -harjoituksen kautta.

"On aamusta kiinni kuinka paljon innovaatiota omista aivoista löytyy. Nyt löytyi hyvin, ja päästiinkin miettimään palvelua uuteen konseptiin. Tulin aamiaistapahtumaan ennen kaikkea palvelumuotoilun perässä, sillä se koskettaa kaikkia yrityksiä", Pirilä kertoo. Vaikka kanvaasi oli Pirilälle tuttu työkalu, koki hän harjoituksen kuitenkin päivän parhaimmaksi anniksi.

"Mieleenpainuvin asia tänään oli harjoitus, jossa saimme tiivistettyä oman yrityksen toiminnan kahteen sanaan. Verkostoituminen ja Tekesin henkilöiden kanssa puuhaaminen tuovat myös paljon arvoa näihin tapahtumiin".

Palveluliiketoimintamallin kulmakivet

1. Ymmärrä, mille asiakas antaa arvoa.
2. Massaräätälöinti ja ratkaisujen skaalautuvuus tärkeää.
3. Kun asiakaslogiikka on sisäistetty, luo yrityksellesi uudenlainen liiketoimintamalli ja hanki sitä tukevaa uutta osaamista.
4. Muista osoittaa asiakasarvo.

Tekes kehottaa yrityksiä uudistumaan strategisesti ja kiinnittämään enemmän huomiota palvelulähtökohtaiseen liiketoimintamalliin, jossa yritys yhdistyy osaksi asiakkaan arkea. Tekes on edistänyt mittavasti palveluliiketoiminnan kehittämistä Serve-ohjelmalla, jonka aineistosta löytyy paljon oppeja. Tekes rahoittaa edelleen palveluliiketoiminnan kehittämistä, myös Oppimisratkaisut-ohjelmassa.

Lisätietoja

www.servicealliance.fi

www.tekes.fi/serve

Teksti ja kuvat: SST Viestintä

Pia Mörk

comments powered by Disqus