Suomalaiset avoimia uusia liikenteen palveluita kohtaan

17.6.2014
Tekes teetti tutkimuksen koskien liikkumista ja liikkumisen tulevaisuutta. Tulosten perusteella suomalaisilla ei näytä olevan suurta muutosvastarintaa älyliikenteen kehittymiselle. Suomalaisten suhtautuminen esimerkiksi kutsuliikennettä, kimppakyytejä ja kilometreihin perustuvaa veromallia kohtaan on positiivista.

Suomalaisille tärkeimpiä hyvän liikkumisen ominaisuuksia ovat sujuvuus, turvallisuus, helppokäyttöisyys ja edullisuus. Liikkumisen ominaisuuksissa vähiten suomalaiset arvostavat yhteisöllisyyttä ja kokemuksellisuutta.

- Tulokset osoittavat, että esimerkiksi liikenteen mobiilipalveluiden ja kutsujoukkoliikenteen palveluiden käytettävyydessä ja saatavuudessa on vielä parantamisen varaa. Edullisille ja helppokäyttöisille liikennemuodoille ja liikenteen palveluille olisi kysyntää, ja tässä olisi myös bisnesmahdollisuuksia yrityksille, arvioi Raine Hermans Tekesistä.

- Käyttäjien kannalta olisi älykästä liikkumista, jos koko matkaketjun juna-bussi-taksi voisi maksaa samalla kortilla, jolla myös tunnistetaan henkilö ja lasketaan hänelle sopimushinnat, kuvaa Hermans.

Suomalaiset käyttävät liikkumisen sähköisiä palveluita vielä hyvin vaihtelevasti. Esimerkiksi reittisuunnitelmien tekemisessä internetissä eri ryhmien väliset erot ovat suuria. Sähköisten palvelujen ”heavy usereista” lähes 80 % tekee suunnitelmia vähintään kerran viikossa, kun kaikki vastaajat -tasolla luku on vain noin 25 %. Myös pääkaupunkiseutu erottuu muita aktiivisempana ryhmänä, siellä noin 50 % vastaajista tekee reittisuunnitelmia internetin avulla. Ilmeisesti palvelujen helppokäyttöisyydessä on vielä toivomisen varaa, samoin kuin saatavuudessa pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Halukkuutta liikkumisen uusien palvelujen käytölle näyttäisi löytyvän. Yli puolet (51 %) suomalaisista suhtautuu myönteisesti siihen, että heidän alueellaan säännöllistä julkista linjaliikennettä korvattaisiin enenevissä määrin ns. kutsuliikenteellä. Ainoastaan 15 % suhtautuu tällaiseen muutokseen kielteisesti. Myös kimppakyytien käyttöön esimerkiksi työmatkaliikenteessä suhtaudutaan positiivisesti. Noin puolet suomalaisista olisi valmiita käyttämään kimppakyytejä, jos he siten voisivat säästää rahaa (56 %) tai jos heillä olisi tieto siitä, ketkä heidän naapurustossaan osallistuisivat kimppakyyteihin (48 %).

Yli puolet suomalaisista (55 %) olisi halukkaita lisäämään julkisen liikenteen käyttöä, mikäli liikenneyhteydet olisivat aiempaa paremmin saatavilla. Tosin oma auto on edelleen monelle suomalaiselle tärkeä, vain kolmannes suomalaisista olisi valmis luopumaan käytössään olevasta autosta, mikäli he saisivat taksin käyttöönsä aina tarvittaessa autoilun kustannuksia vastaavalla rahasummalla. 

Autoilun ajettuihin kilometreihin perustuva veromalli saa kannatusta

Paljon julkisuudessa esillä ollut ajettuihin kilometreihin perustuva veromalli saa suomalaisilta varovaisen myönteisen vastaanoton. Suomalaisista 50 % olisi valmis hyväksymään mallin, jossa uusien autojen ajoneuvovero korvattaisiin ajettuihin kilometreihin perustavalla verolla. Ajatukseen kriittisesti suhtautuvien osuus on 34 %, vastaajista 16 % ei osannut ottaa kantaa.

Avoimissa kommenteissa vastaajista 39 % korosti kilometriperusteisen veron hyvänä puolena sen oikeudenmukaisuutta, vastaajat näkivät veromallin hyvänä puolena sen, että autoilijat maksavat teiden kuluttamisesta ja aiheuttamistaan päästöistä. Toisaalta veromallin keskeisimpänä haasteena vastaajat pitivät sen aiheuttamaa rasitetta esimerkiksi haja-asutusalueiden asukkaille.

Aula Research Oy toteutti Tekesin toimeksiannosta tutkimuksen kansalaisten parissa koskien liikkumista ja liikkumisen tulevaisuutta. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, mitä käyttäjät pitävät tärkeänä liikkumisessa ja miten liikkuminen nyky-Suomessa onnistuu. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin vastaajien muutoshalukkuutta ja -vastarintaa kysymällä heidän halukkuudestaan omaksua teknologisen kehityksen mahdollistamia liikkumisen palveluja. Kysely tehtiin keväällä 2014, ja siihen vastasi 1087 täysi-ikäistä suomalaista. Vastausten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä.

Lisätietoja

Strateginen ohjelmapäällikkö Raine Hermans, raine.hermans (at) tekes.fi, puh. 050 5577 603

Kyselyn laajempi aineisto (pdf)


Eero Lukin

comments powered by Disqus