Kuinka Piilaaksossa liikutaan – Kohti kestävää yhteisauto- ja kimppakyytikulttuuria

28.8.2014

Antaisitko autosi vieraiden ihmisten käyttöön? Menisitkö joka päivä taksilla töihin?

Perinteisen mallin mukaan ihmiset omistavat autonsa ja ajavat sillä yksin ja perheensä kanssa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että omistusautot seisovat käyttämättöminä suurimman osan ajasta; kun olemme töissä, kun nukumme. Vain muutama hetki tai tunti vietetään auton ratissa matkustettaessa. Vastaavasti on esitetty, että yksi carsharing-auto poistaisi liikenteestä noin kymmenen autoa.

Etenkin San Francisco on monille liikkumisen sovelluksille melkoinen temmellyskenttä ja kokeilualusta. Monet palveluista ovat jo laajalti ihmisten käytössä ja julkisen liikenteen aukkoja paikkaamassa. Yleisimpiä ovat Suomessakin keskustelua herättäneen taksipalvelu Uberin lisäksi samalla periaatteella toimivat Sidecar sekä pinkeistä karvaviiksistään tunnettu Lyft. Lisäksi erilaisia yhteiskäyttö- ja vuokra-autoja löytyy lähes joka kulmalta. Saatavuuden mahdollistaa etenkin hyvä ”peer-to-peer”-autotarjonta, jossa yksityishenkilöt luovuttavat jakamistalouden hengessä omia autojaan muiden käyttöön, toki korvausta vastaan. Täällä toimivia P2P-palveluja tarjoavat muun muassa Getaround ja Relayrides. Perinteisempää vuokra-autotoimintaa edustavat maailmallakin yleistynyt Zipcar sekä paikallisempi ja voittoa tavoittelematon City CarShare.

Yhteisautoilu vaatii kuitenkin kulttuurinmuutosta, muutosta meissä itsessämme sekä toimivaa palvelumallia, jotta käyttäjä on matkaansa tyytyväinen. Varsinkin täällä Yhdysvalloissa yksityisauto on pitkään toiminut vapauden ja yksilöllisyyden symbolina. Koska autoon kiteytyy vapaus liikkua silloin kun huvittaa sinne minne huvittaa, tulee myös yhteisauton olla yhtä saatavilla kuin oman auton. Tiheästi asutuissa kaupungeissa tämä ei yleensä ole ongelma. Yhteisauton tai muun kyydin hankkimisen tulisi myös olla niin helppoa, että yksi painallus älypuhelimella riittää.

Suomalainen Kutsuplus on erinomainen palvelu, mutta ei ainoa lajissaan. San Franciscossa Kutsuplussan kaltaista poimintajärjestelmää ovat alkaneet käyttää myös taksipalvelut ja muut kimppamatkustukseksi luokiteltavat sovellukset. Esimerkiksi Uber ja Lyft ovat juuri aloittaneet omien carpool-kokeiluidensa UberPool ja Lyft Line pilotoinnin, jossa samaan suuntaan matkaa pyytävät käyttäjät poimitaan saman auton kyytiin: palkkioksi matkaaja saa tuntuvan alennuksen jo ennestään perustakseja halvemmasta hinnasta, myös vaikka toista matkustajaa ei matkalle löytyisikään. San Franciscossa toimii myös uusi kyytipalvelu Hitch, joka lupaa puolittavansa jopa Uberin ja Lyftin hintatason sekä yhdistävänsä matkaan yhteisöllisen some-ulottuvuuden, kun matkustaja voi nähdä kanssakyytiläisen profiiliin sovelluksen kautta.

Muutoksen vaikutukset voivat olla kestävän liikkumisen kannalta jopa kumouksellisia, sillä aiemmin palvelut toivat vain jatkeen taksialalle, mutta niiden toimintalogiikka ei poistanut autoja liikenteestä yhtä tehokkaasti kuin auton kaikki istuimet hyödyntävä kimppakyyti. Paikallista liikenneympäristöä havainnoineena voin todeta, että kimppa-autoilulle olisi tarvetta etenkin ruuhkien hillitsemiseksi. Odotan siten innolla jaetun liikkumisen (shared mobility) trendin kehitystä ja sen tuomia palveluinnovaatioita. Yhteisautoilun tulevaisuus koittanee myös Suomessa, ainakin viitteitä siitä jo on. Me arjen liikkujatkin olemme kuulolla, sillä Tekesin teettämässä käyttäjien tarpeet liikkumisessa -kyselyssä 56 % vastanneista olisi valmis käyttämään kimppakyytejä, jos säästäisi siten rahaa.

Iina Sankala
kirjoittaja on trainee-projektikoordinaattori INKA-ohjelmassa ja edustaa älykkään elinympäristön vastuualuetta.

Eero Lukin
comments powered by Disqus