Liiketoimintaa yläilmoista

14.3.2014
Suomalainen teknologia on ollut merkittävässä roolissa monissa satelliiteissa, mutta niiden tuottamaa dataa voisi hyödyntää paljon enemmän bisneksessä.

Euroopan komissio on päättänyt vapauttaa EU:n Kopernikus-ohjelmassa keräämä data yritysten hyödynnettäväksi uuden liiketoiminnan luomiseksi. Ensimmäiset Kopernikus-satelliitit on tarkoitus laukaista huhtikuun aikana, mutta avaruudessa on jo monia satelliitteja, joiden tuottamaa tietoa voi käyttää liiketoiminnassa.

"Tekes kannustaakin yrityksiä kehittämään uusia tapoja ja uutta liiketoimintaa satelliittidatan hyödyntämiseksi esimerkiksi kuluttajakäyttöön tulevissa palveluissa", toteaa asiantuntija Erja Ämmälahti Tekesistä.

Satelliittien dataa moneen eri tarkoitukseen

Vianova on globaali yritys, joka kehittää ohjelmistoa rakennusalalle suunnitteluun, rakentamiseen ja infran ylläpitoon. Yritys käyttää satelliittidataa visualisointiprojekteissa ja mallinnushankkeissa ja hakee voimakasta kasvua Euroopasta, Aasiasta ja erityisesti Yhdysvalloista. Asiakkaina on muun muassa Tampereen kaupunki ja Länsimetro. Viime vuonna viiden miljoonan euron liikevaihtoon yltänyt yritys työllistää 35 henkeä Suomessa.

"Luomme hyvinkin erilaisista lähtötiedoista vapaasti liikuttavia neliulotteisia virtuaalimalleja, joita hyödynnämme suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon tehokkuuden kasvattamisessa ja laadun parantamisessa. Hankkeissa, joihin osallistumme, käytetään satelliittidataa muun muassa maanmittauksessa ja paikannuksessa, automaattisten rakennuskoneiden ohjauksessa sekä hankkeiden esisuunnittelussa", kertoo Vianovan Ville Herva.

"Data sellaisenaan ei liiketoimintaa vielä tuo, vaan tieto pitää saada mahdollisimman vaivattomasti tehostamaan suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon prosesseja."

Satelliittipalvelujen tutkimus- ja kehitysryhmän päällikkö Jyri Heilimo kertoo Ilmatieteen laitoksen hyödyntävän satelliittidataa sekä ilmaiseksi tarjottavissa että kaupallisissa palveluissa.

"Ilmatieteen laitos vastaanottaa satelliittidataa sekä Sodankylässä että Kumpulassa. Sodankylässä vastaanotetaan dataa lumi-, jää- ja pilvipeitteen laajuuden arviointiin sekä vedenlaadun mittaamiseen. Vastaanotamme ja myymme myös Cosmo-SkyMed-tutkasatelliittien dataa Suomessa ja lähialueilla, kuten Ruotsissa ja Baltiassa. Niiden dataa hyödynnetään esimerkiksi tulvien havainnoinnissa yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa sekä jääkarttojen laadinnassa Suomen ja Ruotsin jäänmurtajille. Lisäksi Ilmatieteen laitos toimii Cosmo-SkyMed-satelliittien pohjoisena maa-asemana yhteistyössä niitä operoivan e-GEOSin kanssa."

Kumpulassa vastaanotettavaa dataa käytetään meteorologiassa sään ja pilvisyyden ennustamiseen. Näitä ennusteita toimitetaan normaalin ilmaisen palvelun lisäksi kaupallisena palveluna, joita myydään esimerkiksi arktisille merialueille, veneilyyn, ilmailuun ja puolustusvoimille.

"Satelliittien tuottamaa dataa käytetään jo nyt laajasti kriittisenä osana kaupallisia ja maksuttomia palveluja ja tuotteita – sitä vaan ei ihan helposti huomaa. Satelliittidatan hyödyntämiselle olisi Suomessa silti valtavasti kasvupotentiaalia esimerkiksi maan käytön, energia- ja metsäteollisuuden, pelastus-, valvonta- ja torjuntatoimen sekä merenkulun alueilla", Heilimo sanoo.

Satelliittidatalla liiketoimintaa -tilaisuuden esitykset (esitykset pdf-muodossa)

Suomen avaruustoimintaa koordinoiva Tekes järjesti tilaisuuden aiheena 'Satelliittidatalla liiketoimintaa', jossa yritykset ja tutkimuslaitokset kertoivat satelliittidatan hyödyntämisestään.

Kuva: ESA (Cosmo-SkyMed)

Kaj Nordgren

comments powered by Disqus