Paluu tulevaisuuteen eli Suomen työelämän tulevaisuus 2025

7.2.2014
Millaiselta työelämä näyttää 10 vuoden kuluttua? Millaiseksi uskomme työelämän muodostuvan ja millaiseksi haluamme sen tehdä? Mitkä ovat suomalaisen työelämän uhat ja mahdollisuudet?

Työelämän tutkimusyhdistys juhlisti perjantaina 31.1.2014 Tieteiden talolla 10-vuotista taivaltaan.
Tilaisuudessa Tuomo Alasoini esitteli työelämäntutkijoille tehdyn kyselyn tuloksia.
Vastaajat uskoivat vahvasti siihen, että työelämän laatu säilyy Suomessa eurooppalaisittain verrattuna hyvänä. Nuorimmilla vastaajilla oli tästä positiivisin käsitys.
Työelämän tutkijat uskoivat myös, että yksilöllisyys, toisten kunnioittaminen, keskustelevuus ja monikulttuurisuus lisääntyvät. Hyvien ja huonojen töiden uskotaan kuitenkin eriytyvän selvemmin ja korkeakoulutettujen suhteellisen aseman heikkenevän.
Hämmästyttävintä selvityksessä oli, että vain kolmasosa uskoi tuottavuuden kasvun olevan 2020-luvun alkupuolella nopeampaa kuin 2010-luvun alussa, jolloin se on ollut todella hidasta.
Alasoini toi esiin omana näkemyksenään, että hyvä työelämän laatu edellyttää jatkossa myös nopeaa tuottavuuden kasvua. Taloudellisesti, sosiaalisesti ja eettisesti kestävin kasvustrategia on sellainen, jossa hyvä työn tuottavuuden kehitys voidaan yhdistää korkeaan työhön osallistumisasteeseen. Kyselyyn vastasi yhteensä 218 henkilöä.

Kommentoijana oli Atte Vieno. Hän nosti esiin omina näkemyksinään Suomen työelämästä vuonna 2025 mm. sen, että koulutusjärjestelmän suhde työhön on entistä sekavampi, tekninen kehitys ja automaatio pakottavat satsaamaan koulutukseen, mutta ihmiset arvostavat myös epävirallisten kanavien kautta saatua koulutusta. Yksilöllisiä mahdollisuuksia tarjoavat asiantuntijaorganisaatiot yleistyvät. Ihmisten kunnioittamisesta keskustellaan entistä enemmän, mutta päästänkö eteenpäin? Työn mystifiointi vähenee.

Taipuuko Suomen työelämä tulevaisuuteen?

Paneelikeskustelua luotsasi Tapio Bergholm SAK:sta.
Keskustelijoina mukana olivat Hanno Nevanlinna Futurice Oy, Minna Helle STTK, Anna-Maija Lehto Tilastokeskus ja Pekka Hukkanen Outotec.

Mielipiteenvaihto oli vilkasta. Hanno Nevanlinna näki, että digitalisaatio muuttaa työntekoa ja se tuo suorittavaan portaaseen lisää joustavuutta. Yritysten pysyvyyden kannalta on olennaista löytää sellaista koulutusta, mikä aidosti tuo tuottavuutta. Hänen mukaansa ihmisen tuottavuus loppuu noin 8 tunnin kohdalla ja työantajan intressissä on huolehtia, etteivät työntekijät tee liikaa.

Minna Helle nosti esille, että työehtoja edelleenkin tarvitaan, jotta voidaan kamppailla polarisaation uhkaa vastaan. Myös koulutuksen arvostusta tarvitaan. Työelämän pelisääntöjä tarvitaan, jotta ihmiset jaksavat olla innovatiivisia. Johtamista tarvitaan jatkossakin, vaikka itsensä johtaminen lisääntyy. Ihminen tietää roolinsa ja paikkansa, nuori sukupolvi haluaa itse vaikuttaa työhönsä. Työn joustavuutta tarvitaan lisää.

Anna-Maija Lehto mietti tulevaisuutta tilastojen valossa. Kyselyn väittämät olivat hänestä mielenkiintoisia. Herää kysymys, onko kehitys luonnonvoimainen? Eri tieteenalojen edustajat ovat erimielisiä siitä, lisääntyykö polarisaatio vai ei. Valuuko keskiluokka molempiin ääripäihin vai mitä tapahtuu? Yrittäjähalukkuus on pysynyt samana pitkään. Anna-Maija jäi lopuksi pohtimaan, mihin suurempaan kysymykseen liittyy kansainvälinen kilpailu, tekninen muutos ja julkisen sektorin hyvinvointikilpailu?

Pekka Hukkanen näki, että tulevaisuudessa pitää olla omasta maasta ylpeä mutta myös ajatella kansainvälisesti. Innovatiivisuus korostuu entisestään. On tärkeää miettiä, kuinka työelämä järjestetään, kun kaikkien tulee olla innovatiivisia. Töiden tulee olla kiinnostavia ja johtamisen tulee innostaa ihmisiä. Yrityksillä tulee olla menestyäkseen vahva oma kulttuuri, sen tulee näkyä teoissa, ei vain sanoissa. Pekka totesi, ettei hyvällä työnantajalla ole aikaa seurata "pelaako työntekijä pasianssia".

Muutoksia tulee joka tapauksessa. Se pitää hyväksyä, mutta ei pidä antautua. Yrityskulttuurin tulee olla sellainen, ettei saatuja ehdotuksia heti ammuta alas. On tärkeää, että yrityksessä päätetään tulevaisuuden suunnista yhteistyössä.

Työelämän tutkimusyhdistys ry

Tuomo Alasoinin esitys

 

comments powered by Disqus