Miten yhdistää RUK:n malli ja dialoginen johtaminen?

29.8.2014
Liideri-ohjelman kolmas virtuaalinen aamukahvitilaisuus 28.8. veti 200 osallistujaa eri puolille Suomea. Tilaisuuden aiheena oli Dialogi, yhteistyö ja tuottavuus.

Dialogisuus on tärkeässä roolissa nykypäivän johtamisessa. Uusi työntekijäsukupolvi kaipaa keskustelevaa ja osallistavaa johtamista, kun taas vanhempi sukupolvi on tottunut järjestystä luovaan johtamiseen. Miten erilaisiin toimintatapoihin tottuneet ryhmät saadaan yhdistettyä yhdeksi toimivaksi supertiimiksi? Ohjelmapäällikkö Nuppu Rouhiainen avasi aamukahvi -tapahtuman korostamalla, että kaikki ovat aktiivisia uudistajia, joiden tehtävänä on nostaa yrityksissä yhteinen tahtotila toiminnalle Suomen saamiseksi nousuun. Ilman selkeitä tavoitteita, tuloksia ei voida saavuttaa.

 

Dialogia vai pelkkää käytäväkeskustelua

Tilaisuuden aluksi Liideri-ohjelman johtoryhmän jäsen, osastopäällikkö Tiina Mäki Helsingin kaupungilta nosti esiin dialogisuuden haasteita ja mahdollisuuksia.

”Dialogisuus on suuri haaste erityisesti isoissa organisaatioissa, joissa on vaikea saada vuoropuhelua aikaan. Dialogisuus ei synny automaattisesti, koska mukana voi olla erikokoisia ryhmiä ja eri-ikäisiä ihmisiä, joiden dialogisuus voi olla hyvin erilaista”, Mäki tiedostaa.

Mäki kannustaa toimintatavoissa pois latistamisesta ja keskittymään palvelevaan rooliin. Tulisi nähdä mahdollisuuksia, eikä käpertyä haasteiden edessä toisiimme.

”Nyt on oikea hetki muuttaa Suomen suuntaa. Hierarkkisesta johtamisesta tulisi siirtyä dialogiseen johtamiseen. Muutokset olisi otettava käyttöön jo suunnitteluvaiheessa, ilman niiden erillistä toimeenpanoa”, Mäki kannustaa.

Dialogisuus myös pohditutti ja Oulusta kommentoitiin reserviupseerikoulun olevan yksi parhaista johtamisjärjestelmistä. RUK-esimerkillä haluttiin kyseenalaistaa, milloin on kyse työelämän keskusteluista ja milloin työpäivä menee pelkkään keskusteluun? Työn johtaminen vaatiikin välillä RUK:n mallia yhdistettynä dialogiseen johtamiseen.

 

Miten työn supertiimi rakennetaan?

InRoos Oy:n Yvonne Karsten ja Virgo Karp pohtivat, miten tiimistä luodaan supertiimi. Karp kertoi Suomeen muuttaessaan ihmetelleensä kadulta kuuluva karjuntaa. Seuraavana päivänä hän kuuli Suomen voittaneen jääkiekon maailmanmestaruuden. Tällöin Karp ymmärsi, että oli kyse supertiimistä. Jääkiekkoesimerkein hän kertoi supertiimistä ja sen synnystä, joka pätee niin jääkiekossa kuin työelämässäkin.

InRoosin teeseissä nousi esiin, ettei supertiimiä voi ostaa. Supertiimi synnyttää sankareita, se osaa käyttää kaikkia mahdollisuuksiaan ja se pelaa ns. ”omaa peliään”. Myös sankari voi toimia tiimissä. Kuka supertiimit sitten rakentaa? Supertiimin täytyy itse kasvaa, asioita tulee tehdä yhdessä, tulee harjoitella yhdessä. Supertiimiä ei voi muodostaa ulkoapäin.

Dialogi, yhteistyö ja tuottavuus -tilaisuuden ohjelma ja kaikkien esiintyjien puheenvuorot videotallenteineen löytyvät myöhemmin täältä.

 

Liideri-ohjelman seuraava aamukahvi järjestetään 24.9., jolloin aiheina ovat eettisyys, vastuullisuus ja tuottavuus. Lisätietoa ja ilmoittautumiset löytyvät Suomi tarvitsee 5 000 000 johtajaa -kampanjan Tapahtumakalenterista.

Käy uusia tapahtumia odotellessa allekirjoittamassa haaste innostavan työn ja menestyvän bisneksen puolesta Suomi tarvitsee 5 000 000 johtajaa -kampanjasivustolla.

 

Miia Linnusmaa

comments powered by Disqus