Liiketoiminnan kehittämisessä tarvitaan asenteiden ja kulttuurin muutosta

22.5.2014
Oulussa järjestettiin 21.5. iltapäivätilaisuus Kolme tapaa rakentaa menestyvää liiketoimintaa. Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Työelämä 2020 hankkeen alueverkosto, ELY-keskus ja Tekesin Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa ohjelma.

Tilaisuudessa lähestyttiin liiketoiminnan kehittämistä kolmesta näkökulmasta: yrityksen työntekijät resurssina, asiakkaan kanssa tehtävä yhteistyö ja verkostoituminen sekä nopea tuotekehitys muutosten ajurina. Kaikkia puheenvuoroja yhdisti tarve systemaattiseen etenemismalliin, johtamisen merkitys taktiikan luojana ja roolipelaajien merkitys käytännön toteutuksessa korostui. Esitysten antia siivitettiin pöytäkunnissa käydyissä vilkkaissa keskusteluissa. Puheensorinaa riitti ja mielipiteiden vaihto oli vilkasta.

Ensimmäisen puheenvuoron käytti Specim Oy:n toimitusjohtaja Georg Meissner.  Kaksikymmentä vuotiaan yrityksen muutoksessa keskeistä on ollut kaikkien yhteinen asennemuutos ja portaittainen eteneminen. Johtajuuden muutos on viety läpi organisaation lähtien liikkeelle hallituksen uudesta aktiivisemmasta roolista kehittämistyössä. Lean -toimintamallia on lähdetty portaittain viemään eri yksiköissä, ensimmäiseksi tuotanto, sitten myynti ja seuraavaksi tuotekehitys. Tulokset näkyvät jo viivan alla, tälle vuodelle on budjetoitu rohkeasti kasvua.

Seuraavaksi kuultiin startup -yrityksen kasvutarina. Haltian Oy:n toimitusjohtaja Pasi Leipälä kertoi, miten pari vuotta sitten alkunsa saanut yritys on kasvanut viiden omistajan yrityksestä lähes 70 henkeä työllistäväksi. Yrityksen keskeinen strategia on asiakkaan kanssa tehtävät vaativat tuotekehitysprojektit. Asiakkaat haluavat, että ”homma hoituu”, nopeasti ja kustannustehokkaasti. Näihin tarpeisiin vastataan yhdistämällä omaan ydinosaamiseen laajan kumppaniverkoston osaamista, kaikkea ei tehdä itse. Asiakkaille on ollut yllätys, miten isolla porukalla voidaan verkostossa asiat hoitaa, vaikka yritys itse on pieni.

Oulun yliopiston vetämässä tutkimushankkeessa on keskitytty nopeaan tuotekehitykseen, jonka kautta halutaan luoda kilpailuetua pohjoissuomalaisissa yrityksissä. Kun yrityksissä tehdään tuotekehitystyötä, johtajan roolina on luoda systemaattinen taktiikka, jotta jokainen ”pelaaja” tietää mitä ollaan tekemässä. Menestyminen ja liikevaihdon kehitys perustuu siihen, että eri vaiheissa pystytään nopeasti päättämään varioinnin määrä. Tutkimuksen mukaan virtuaalisen johtamisen merkitystä ei tuotekehitysprosessissa ole juurikaan huomioitu. Kuten professori Harri Haapasalo totesi lopuksi ”naamari pitää ensin asettaa omille kasvoille ja vasta sitten auttaa muita”.  Johdon pitää osata tehdä päätöksiä, ja se mitä ja miten pelataan, pitää olla kaikkien tiedossa. Tämä edellyttää hyvää kommunikointia.

 

Nuppu Rouhiainen

comments powered by Disqus