Kari Voutila, 3D Online Factory: 3D tulostus muuttaa liiketoiminta-ajattelua

19.3.2014
Kuopiossa todettiin, että työelämän laadun ja työhyvinvoinnin vahvistaminen on yhä keskeisempi osa työn houkuttavuuden ja tuottavuuden parantamisessa, kun suomalainen työelämä halutaan Euroopan parhaaksi 2020.

Pohjois-Savon alueen Työelämä 2020 -hankkeen yhteistyölupaus allekirjoitettiin 18.3.2014 Kuopiossa. Seminaariin osallistui 60 työpaikkojen uudistumisesta kiinnostunutta osallistujaa.

ELY-keskuksen johtaja Kari Virranta  totesi, ettei työhyvinvointi ole ruuvin kiristämistä vaan positiivinen tapa lisätä tuottavuutta. Hankejohtaja Margita Klemetin mukaan Pohjois-Savon yhteistyölupauksessa olevan monia keskeisiä asioita, joita Työelämä 2020 -hankkeessa on nostettu esille. Hän kehotti meitä kaikkia tarttumaan siihen, että ollaan menossa kohti Euroopan parasta työelämää.

Tekesin johtavan asiantuntija Tuomo Alasoini nosti esille muutoksia, joita ennakoidaan työelämässä tapahtuvan vuoteen 2030 mennessä. Tuomo korosti puheenvuorossaan tuottavuuskasvun merkitystä. Tarvitaan muutososaamista, muutoksenhallintaa, muutosjohtamista, uudenlaisia työpaikkoja ja uudenlaisia työasemia. Jotta saavutetaan Euroopan paras työelämä 2020, on tapahduttava rakennemuutosta. Edessä on luovaa tuhoa, yrityksiä kaatuu, mutta pitää syntyä myös uusia.

Oy Wellbeing@Work Finland Ltd Ab toimitusjohtaja Paula Naumanen kertoi monen työpaikan kautta päätyneensä yrittäjäksi ja olevansa nyt iloinen yrittäjä. Paula latasi osallistujille ”madonlukuja” kuinka paljon Suomessa työhyvinvoinnin puute maksaa. Hänen esittämänsä laskelmat kohdistuivat työkyvyttömyyteen, sairauspoissaoloihin, tapaturmiin ja varhaiseen eläköitymiseen. Summat ovat mittavia, TTL:n laskelmien mukaan kokonaissumma on luokkaa 42 Mrd euroa. Naantalin esimerkin kautta hän osoitti, että työhyvinvointiin panostaminen kannattaa. Siellä on laskettu, että työhyvnvointiin sijoitettu 1 euro tuo 3.7 euroa takaisin. Naantalissa toimenpiteitä olivat mm. virkistys, kuntoilu, 55 + kehityskeskustelu jaksamisesta ja tihennetyt terveystarkastukset.

Toimitusjohtaja Kari Voutila, 3D Online Factorystä avasi 3D tulostuksen saloja. Hänen palveluihin ja pilvipalveluiden hyödyntämiseen keskittynyt yritystoiminta perustuu fanitukseen ja brändeihin. Tämä perustuu täysin uudenlaiseen tapaan tehdä liiketoimintaa. Suunnittelijan ja kuluttajan välillä ei enää ole portaita. Nopeus on bisneksen valttikortti! Toiminnan perusta on yksilöllinen massatuotanto, sarjalla ei ole enää merkitystä. Myös tekijänoikeussuoja tulee muuttumaan. Yllytetään ihmisiä luomaan uusia palveluja, luomaan uutta liiketoimintaa. 3D on kehitystä, jossa erilaiset sosiaalisen median muodot lisääntyvät, tavarantuotanto tulee osaksi teleportaalia. Yhtenä päivänä sosiaalisessa mediassa syntyy jotakin ja seuraavan 24 h aikana 10 miljoonaa ostaa sen ja muokkaa sitä. Alalle tyypillistä on, että kiinnostuksen kohteet menevät myös nopeasti ohi. Mutta onneksi 3D materiaali on kierrätettävää!

Aller Median toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä korosti innostuksen taitoa ja tunteiden merkitystä työpaikoilla. Hän aloitti esityksensä piirtämällä fläppi-taululle kaavan luoda uutta: tarvitaan idea x innostus x toteutus = menestys. Hän muistutti meitä ´hitaita suomalaisia´, että kiinnostuminen on innostuksen esiaste. Hän kuitenkin muistutti, ettei ole yhtä oikeaa tapaa innostua. Innostavassa kulttuurissa kielteinenkin palaute on helpompi antaa. Hänen mukaansa palautetta mietitään usein liian kauan, kannattaisi keskittyä laadun sijasta määrään.  Pauli korosti, ettei valehtelu kannata, mutta voi opetella nostamaan esille erilaisia myönteisiä asioita.

Ohjelmapäällikkö Nuppu Rouhiainen Tekesistä halusi muistuttaa, että yritystoiminnan kehittämisessä kaiken tekemisen takana on ihminen. Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa ohjelmassa on ensimmäisen puolentoista vuoden aikana käynnistetty 70 kehittämisprojektia ja 9 tutkimushankekokonaisuutta. Nyt halutaan jakaa jo mukana olevien työpaikkojen oppeja, oivalluksia ja tarinoita myös muille. Siksi on käynnistetty haastekampanja yhdessä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Pääviesti on Suomi tarvitsee 500 000 johtajaa, http://www.tekes.fi/liideri/kampanja. Tarvitaan edelläkävijöitä ja uusia avauksia. Suomalainen osaaminen on vajaakäytössä, uskomme että pystymme parempaan! Tarvitaan innostusta tukevaa johtamista ja ihmisiä jotka haluavat kokeilla uutta. Kampanjasivuilla voi allekirjoittaa haasteen ja kirjoittaa näkyviin omia oppeja ja oivalluksia.  Pohjois-Savon yritykset ovat jo mukavasti tarttuneet Liideri-ohjelman haasteisiin ja lähteneet kehittämään laaja-alaisesti yritystoimintaansa. Yrityksissä on huomattu että Innostava työ luo menestyvää bisnestä!

Henkilöstöjohtaja Markku Mattila esitteli lopuksi Liideri-ohjelmaan liittyvää Kuopion kaupungin hanketta. Projektin tavoitteena on yhtenäistää organisaatiokulttuuria, jossa on 370 esimiestä. Liikkeelle lähdettiin konaisjohtamisen mallista, jossa sisällä henkilöstön, toiminnan, asiakkuuksien ja talouden johtaminen. Osaamisvaatimukset määriteltiin riippumatta siitä, minkä tason esimies on.  Olennaista tavoiteasettelussa oli miten osaamisen muuttuu arkijohtamiseksi? Osaamisvaatimuksien arviointiin luotiin  5T malli: tavoite (henkilöstösuunnitelma), tieto, taito, tekeminen, tulokset. Osaamiskartoituksen tuloksen perusteella isoimmat haasteet löytyivät kannustavasta palkkauksen, talousjohtamisen ja prosessijohtamisen alueilta.  Esimiehenä toimiminen sai arvioinnissa parhaimman tuloksen. Esimiehet haluavat nyt, että luotu malli tulee jatkossa koskettamaan myös henkilöstön osaamisen arviointia.  Luotu järjestelmä on jo kytketty kaupungin muihin järjestelmiin ja kaupungin tavoitteisiin.  Lisäksi hienona valtakunnallisena tuloksena on se, että Kunta HR-järjestelmä on liitetty Kuntarekryn lisäominaisuutena, jolloin myös muut kunnat pääsevät tästä hyötymään! . Kaupungin tilinpäätös 2013 osoittaa että sairauspoissaolot ovat vähentyneet -1,5 pv /htv, tästä syntynyt säästöä 1 160 000 euroa. Saavutus on myös se, että on tehty henkilöstötyö näkyväksi ja muutettu se euroiksi. Vaikka eletään ristiriitaisessa tilanteessa, säästäminen, lomauttaminen, vähentäminen tuovat koko ajan lisäpaineita, niin Markun mukaan se ei estä olemasta henkilöstöasioissa huippuja olosuhteet huomioonottaen. Kehittämistyö on jatkuvaa, se ei lopu vaikka Tekes rahoitusta saanut  jakso päättyykin vuoden 2014 lopulla.

Päivän puheenjohtajana toiminut Kirsi Vainikainen  ELY-keskuksesta kehotti loppusanoissaan osallistujia viemään viestiä eteenpäin, omalla työpaikalla ja asiakaskontakteissa!

comments powered by Disqus