Lapsiperheiden tuen tarpeen kokonaisuutta ei tunne kukaan

23.10.2014
SOS-Lapsikylän yhteistyössä Raahen hyvinvointikuntayhtymän kanssa tekemä, Tekesin rahoittama selvitys osoittaa, että lapsiperheiden tukeminen ei ota huomioon perheen kokonaisuutta. Kukin toimija tukee perhettä usein vain oman palvelunsa näkökulmasta. Raahen seudulla toimitaan kuitenkin toisin.

SOS-Lapsikylästä selvitystä oli tekemässä kehittämispäällikkö Kati Palsanen. Selvityksen mukaan asiakas voi olla samanaikaisesti jopa kymmenen eri palvelun, mm. perheneuvolan, kotipalvelun, mielenterveyspalvelujen ja erikoissairaanhoidon piirissä, mutta kokonaiskuva ja vastuu asiakkaan tilanteesta puuttuvat. Lastensuojelun asiakkaalla rinnakkaisia asiakassuhteita oli keskimäärin kuusi. "Lastensuojelun keskeinen ongelma on eri toimijoiden yhteisen tavoitteen puuttuminen. Perheille tarjotaan lukuisia palveluja, joiden kokonaisuutta ja kestoa ei ole aina kokonaisvaltaisesti mietitty", SOS-Lapsikylän toiminnanjohtaja Jari Ketola sanoo.

Tarve perhekeskeiseen verkostotyöhön on ilmeinen

Peruspalveluiden toimimattomuus maassamme kulminoituu lastensuojelussa, jossa asiakasmäärät ja sosiaalityöntekijöiden työtaakka koko ajan kasvavat. Ratkaisuna ei ole lastensuojelun resurssien lisääminen, vaan toimintatavan muuttaminen siten, että perheen asiakkuus otetaan kokonaisvaltaisesti haltuun jo nykyistä huomattavasti aiemmin. Ratkaisun tulee rakentua verkostomaisen, perheen koko asiakkuutta johtavan toimintatavan ympärille.

Raahen seudulla uskalletaan toimia toisin

Yleisesti vallitsee yhteisymmärrys, että perheitä tulisi tukea ennakoivasti. Valitettavasti näin tapahtuu aivan liian harvoin. Ongelma ei ole ammattitaidon tai tahdon puutteessa. Sen sijaan perheen tilanteen kriisiytyminen näyttäisi jäävän palvelujärjestelmän jalkoihin. Kukin palvelu tarkastelee perheen tai lapsen tilannetta omasta näkökulmastaan. Toisinkin voisi olla. Raahen seudulta löytyy jo rohkaisevia esimerkkejä siitä, että perheen kokonaistilanteen huomioiminen ja varhainen tuki peruspalveluissa voi auttaa nopeastikin ja ehkäistä raskaampien palveluiden tarvetta. Tuki kannattaa suunnata lapsen normaaleihin kasvu- ja kehitysympäristöihin – kotiin, varhaiskasvatukseen ja kouluun. Silloin estetään myös lapsen perheen leimautuminen. "Perheitä pitää mennä auttamaan sinne, missä he elävät elämäänsä", Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki painottaa.

Selvitys osoitti, että osaamista ja hyviä, ammattitaitoisia työntekijöitä palvelujen parissa on, mutta rakenteet ja palvelujärjestelmä eivät kannusta asiantuntijoita työskentelemään perheen kokonaisvaltainen tilanne huomioiden. Asiakkaalle taas nykyiset palvelut näyttäytyvät pirstaleisina ja organisaatiolähtöisinä. Selvityksen mukaan tärkeää on myös huomioida työllisyyden ja taloudellisen toimeentulon yhteys lapsiperheiden hyvinvointiin. Millainen olisi toimintamalli, jossa perheen taloudesta, arjen sujumisesta ja hyvinvoinnista puhuttaisiin yhtenä kokonaisuutena? Entä toimintamalli, jossa perheitä autetaan arjen pienissä asioissa siten, että perheen oma luottamus tulevaisuuteen vahvistuu?

"Valtakunnallisesti kyseessä on niin iso ja laajaa remonttia vaativa asia, että tilannetta ei saada korjattua pienillä parannuksilla. Lastensuojelu ei yksin pysty ratkaisemaan lasten suojelemiseen liittyviä ongelmia, vaan kaikki toimijat on valjastettava lasten ja perheiden varhaiseen auttamiseen", Jari Ketola sanoo.

Tutkimus rahoitettiin Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmassa.

Lisätietoja

Kehittämispäällikkö Kati Palsanen
SOS-Lapsikylä ry
Puh. 040 825 1620

Kuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki
Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä
Puh. 040 068 0303

Viestintäpäällikkö Aija Rikala
SOS-Lapsikylä ry
Puh. 050 555 2515

Pia Mörk
comments powered by Disqus