Lähes 100 pientä strategista tutkimusavausta käynnistetty Tekesissä

2.4.2014
Tekes on käynnistänyt liki sata pientä strategista tutkimusavausta 16 eri teema-alueelta. Tekesin rahoitus pienille avauksille on ollut maksimissaan 350 000 euroa, ja niiden kesto on 2 vuotta. Viimeiset projektit päättyvät vuonna 2015.

Tutkimusavaukset kohdistuvat Tekesin strategien eri painopistealuille: älykäs elinympäristö, elinvoimainen ihminen sekä luonnonvarat ja kestävä talous. Tutkimuksissa luodaan uutta osaamista alueilla, joilla ennakoidaan olevan merkitystä erityisesti tulevaisuuden liiketoiminnan näkökulmasta, kertoo asiantuntija Elise Ramstad Tekesistä.

Pienten strategisten avausten viimeinen teemahaku: Mielihyvätasapaino

Viimeisessä teemahaussa "Mielihyvätasapaino" valittiin rahoitettavaksi neljä tutkimuskokonaisuutta. Projekteissa tutkitaan ihmisten hyvinvointikokemuksia eri näkökulmista ja luodaan menetelmiä ja malleja mielihyvän mittaamiseksi. Pitkällä tähtäimellä tavoitellaan liiketoimintamahdollisuuksia hyvinvoinnin lisäämiseen ja terveyshaittojen ehkäisyyn. Rahoitetuille tutkimusprojekteille järjestettiin kick off -tilaisuus maanantaina 17.3.2014 Tekesissä. Tilaisuuden tarkoituksena oli edistää projektien välistä yhteistyötä, levittää tietoa projekteista ja luoda yhteistä tietoperustaa.

Mielihyvätasapaino -tutkimushausta rahoitetut tutkimusavaukset

Eustress-projektissa (2014-2015) tavoitteena on synnyttää osaamista positiivisen stressin tunnistamiseen, stimulointiin ja hyödyntämiseen. Eustressi on hyvänlaatuista stressiä, voimavaraa, joka antaa draivia innostumiseen, oppimiseen, uuden luomiseen ja tehokkuuden lisäämiseen. Tutkimuksessa selvitetään erityisesti yrittäjien ajattelu- ja toimintamalleja. Eustressillä voi olla vaikutusta esim. luovuuden, työtehon, ja uusien yritysten ja keksintöjen synnyssä. Tuloksia voidaan hyödyntää digipalveluissa, konsultoinnissa ja hyvinvointialan yrityksissä.
Lisätiedot: Projektipäällikkö Päivi Heikkilä, VTT ja Tutkija Mari Ainasoja, Tay

Mielen tasapainon molekyylibiologia -projektissa (2014-2016) tavoitteena on luoda kudosmalli, jossa aivojen hermosolujen toiminta ja sen häiriöt korreloidaan ihmisen mielentilaan, käyttäytymiseen ja sosiaaliseen selviytymiseen. Mallin avulla pyritään tunnistamaan ne proteiinimuutokset, jotka selittävät mielen tasapainon kannalta keskeisiä käytöshäiriöitä. Projekti hyödyntää ainutlaatuista kotimaista potilas-aineistoa, kantasolututkimuksen uusia mahdollisuuksia, laajaa kotimaista ja kansainvälistä tutkimusverkostoa, yliopisto-sairaala-yritys–yhteistyötä, ihmisen psykososiaalisia analyysimenetelmiä ja bioinformatiikkaa, sekä solun kuvantamisen menetelmää. Tuloksia voidaan hyödyntää lääke- ja diagnostiikkakehitystyössä, ravintotuotteiden valmistuksessa sekä bioinformatiikkaa hyödyntävässä yritystoiminnassa.
Lisätiedot: Prof. Jari Koistinaho, ISY

Mielihyväkokemuksen muodostumisen ymmärtäminen ja mittaaminen -projektin (2014-2015) tavoitteena on kehittää uusi menetelmä kokonaisvaltaisen mielihyväkokemuksen ja sen eri komponenttien tutkimiseksi. Mielihyvän kokeminen on tärkeä hyvinvoinnin osa-alue ja sen merkitys ihmisen käyttäytymisen säätelyssä on viime aikoina nostettu esiin mm. ravitsemustutkimuksen piirissä. Vastikään esitetty "mielihyvätasapaino"-käsite (reward homeostasis) tarjoaa tuoreen ja mielenkiintoisen näkökulman käyttäytymisen, erityisesti syömisen säätelyn kokonaisvaltaisemmaksi ymmärtämiseksi. Projektin keskiössä on syöminen ja siihen nivoutuva kokonaisvaltainen mielihyväkokemus. Tulevaisuudessa projektissa saatua tietotaitoa voidaan hyödyntää kattavasti myös muilla liiketoiminnan osa-alueilla tulevaisuuden mielihyvätuotteita ja palveluita innovoitaessa ja optimoinnissa kuluttajien tarpeita vastaaviksi.
Lisätiedot: Projektin johtaja, yliopiston lehtori Leila Karhunen, Itä-Suomen yliopisto ja erikoistutkija Johanna Närväinen, VTT

Pastime-tutkimusprojekti (2013-15) yhdistää monialaista osaamista, joka mahdollistaa uusien liiketoimintakonseptien syntyä stressin hoitoon ja internetiin yhdistettävien laitteiden keräämän tiedon hyödyntämisen ihmisten stressin lievittämiseen. Stressin vaivaton mittaaminen ja sen omatoiminen hoitaminen mahdollistavat ihmisten toimintakyvyn ylläpitämisen ja luo uusia mahdollisuuksia omanhoidon toteuttamiseen ja julkisten hoitopalvelujen uudelleen kohdistamiseen. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon palvelujen kehittämisessä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla sekä mobiilisovellusten kehittämisessä esim. pelillisten ominaisuuksien liittämisessä päivittäin käytössä oleviin laitteisiin.
Lisätiedot: Markus Jokela, Helsingin yliopisto ja Jani Mäntyjärvi VTT

Lisätietoja

Asiantuntija Elise Ramstad, Tekes
elise.ramstad (at) tekes.fi

Palvelujohtaja Pekka Kahri
Asiantuntija Timo Ollila


Eeva Landowski

 

comments powered by Disqus