Kannattaako innovaatio- ja maahanmuuttopolitiikan hyvät käytännöt nivoa yhteen?

27.11.2014
Maahanmuuttajien osuus väestöstämme on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmenien aikana. Samanaikaisesti Suomessa on siirrytty innovaatiovetoiseen ja tietoperustaiseen talouteen. Tarvitsemmeko nyt kansallisen mallin, joka nivoisi yhteen innovaatio- ja maahanmuuttopolitiikan hyvät käytännöt?

"Suomessa asuvat ulkomaalaiset luovat inhimillistä pääomaa, jota meidän kannattaa hyödyntää paremmin myös innovaatiotoiminnassa. Ulkomaalaisten kontaktit ja osaaminen edistävät suomalaisyritysten globaalien ekosysteemien rakentamista. Tämä on tärkeä näkökulma myös Tekesin ja ulkoasiainministeriön yhteisessä BEAM – Business with Impact -ohjelmassa, joka tukee innovointia kehitysmaiden kasvavilla markkinoilla", johtava asiantuntija Christopher Palmberg Tekesistä sanoo. Hän avasi innovaatio- ja maahanmuuttopolitiikan yhteyksiä käsittelevän seminaarin 27.11. Helsingissä.

Seminaari kuuluu Tampereen yliopiston INCO-tutkimusprojektiin, jossa tunnistetaan erilaisia yhteisöjä ja niiden käytäntöjä, jotka kiinnittävät ulkomaalaisia osaajia suomalaiseen innovaatiotoimintaan. Tekes rahoittaa projektia.

Tutkimuksessa erilaiset yhteisöt on jaettu innovaatioyhteisöihin, professionaalisiin yhteisöihin ja sosiaalisiin yhteisöihin. Esimerkkejä näistä ovat muun muassa start-up yrittäjyyttä edistävä Aalto Entrepreneurship Society, mobiilialan verkosto Mobile Monday sekä irlantilaisen jalkapallon joukkue Iris Elks GAA Oulusta.

Jokaisella yhteisöllä on omat tavoitteensa, mutta se, että asioita tehdään yhdessä samanhenkisten ihmisten kanssa, auttaa ulkomaalaisia löytämään tärkeitä verkostoja, rakentaa heidän ymmärrystään suomalaisesta työelämästä ja mikä tärkeintä, auttaa heitä käyttämään ja hyödyntämään omaa osaamistaan täysimääräisesti.

"Ongelmana on, että vaikka meillä on paljon erilaisia innovatiivisia toimintoja ja palveluja, kenttä on kuitenkin hajanainen ja toiminnot rajautuvat omille politiikkalohkoilleen. Kun meillä ei ole kokonaisuutta, hankkeissa ja palveluiden kehittämisessä tehty työ valuu osaltaan hukkaan", erikoistutkija Mika Raunio Tampereen yliopistosta sanoo.

Tutkimuksen keskeisiä kysymyksiä ovat, tarvitaanko Suomeen kansallista mallia, joka nivoisi yhteen innovaatio- ja maahanmuuttopolitiikan hyvät käytännöt? Miten paikalliset toiminnot ja palvelut voisivat hyödyntää mallia? Kenen pitäisi olla mukana? Miten toimintaa tulisi rahoittaa?

Tampereen yliopiston tutkimusprojekti Towards inclusive use of intellectual capital. Innovation communities integrating foreign human capital to the Finnish innovation activities (INCO)

Lisätietoja

Erikoistutkija Mika Raunio
puh. 050 327 6364
mika.raunio (at) uta.fi
Tampereen yliopisto

Johtava asiantuntija Christopher Palmberg
puh. 050 5577 966
christopher.palmberg (at) tekes.fi
Tekes

Anne Palkamo
comments powered by Disqus