The Work Programme: Iso-Britannian tulosperusteinen työllisyyspalveluiden hankintamalli

31.3.2014
Iso-Britannia käynnisti vuonna 2011 “The Work Programme” nimisen ohjelman, jossa kaikkein vaikeimmin työllistyvien työllistymispalvelut hankittiin yksityisiltä palveluntarjoajilta käyttäen tulosperusteista hankintamallia. Tulosperusteisen hankintamallin idea on yksinkertainen: palveluntarjoajille maksetaan asiakkaiden työllistymisestä, ei toimenpiteistä.

Ohjelman taustalla on Britannian hallituksen “Open Public Services” politiikkalinjaus, jonka yhtenä tavoitteena on edistää tulosperusteisten hankintamallien käyttöönottoa hallinnossa. Work Programme on ensimmäisiä kohteita jossa tulosperusteista mallia on sovellettu laajamittaisesti.

Work Programmessa kullekin alueelle on kilpailuetettu kaksi palveluntarjoajaa (Primary provider), jotka vastaavat kaikkien asiakasryhmien palvelemisesta. Palvelutarjoajilla on erittäin laaja – useiden kymmenien – alihankkijoiden verkosto. Aikaisemmin ministeriöllä (Department of Work and Pensions) oli suoraan sopimukset satojen eri palveluntarjoajien kanssa.

Uudessa mallissa päävastuulliset palveluntarjoajat hallitsevat toimittajien verkostoa: tämä paitsi helpottaa ministeriön sopimuksenhallintaa, niin antaa vastuulliselle toimittajalle vapauden etsiä paras tapa hoitaa asiakasta.

Työvoimatoimistot (eli Jobcenter PLUS) ohjaavat palveluntarjoajille sellaiset asiakkaat, jotka eivät ole työvoimatoimiston palveluiden piirissä työllistyneet vuoden kuluessa (aika vaihtelee hieman asiakasryhmittäin). Asiakkaita ohjataan sopimuskauden alussa satunnaisesti sama määrä kummallekin alueella toimivalle palveluntarjoajalle. Se palveluntarjoaja joka pärjää vuoden aika paremmin (työllistää suuremman osan asiakkaista) saa seuraavana vuonna 5 % enemmän asiakkaita.

Alustavien kokemusten perusteella 5 % muutos markkinaosuudessa on todettu liian pieneksi ja sitä harkitaan jatkossa kasvatettavan.

Palkkiomalli

Palveluntarjoajat saavat palkkion asiakkaista työllistymisen ja työssäpysymisen perusteella. Work Programmea käynnistettäessä on palveluntarjoajille maksettu asiakaskohtainen aloitusmaksu, mutta tämä tulee vähitellen poistumaan kokonaan. Palveluntarjoajien tulot muodostuvat työllistymiseen liittyvästä palkkiosta ja työssä pysymisestä 4 viikon välein maksettavasta palkkiosta.

Työllistymiseen liittyvä palkkio vaihtelee asiakasryhmittäin 1 200 ja 3 500 punnan välillä. Eri asiakasryhmiä on määritelty kaikkiaan 9 ja kullakin asiakasryhmällä on oma hintansa. Työllistymiseen liittyvä palkkio on kertakorvaus ja se voidaan maksaa vain kerran.

Asiakasryhmästä riippuen työssäpysymispalkkiota maksetaan 52-104 viikkoa. Työssäpysymispalkkion kokonaismäärä vaihtelee asiakasryhmittäin 1 880 ja 9 600 punnan välillä. Aloituspalkkio asiakkaasta (ei tulosperusteinen palkkio) on ollut 400-600 puntaa, mutta se tulee poistumaan kokonaan. Aloitusmaksulla on turvattu ohjelman liikkeelle lähtöä. Ohjelma käynnistettiin ennätysajassa. Ohjelman suunnittelusta siihen, että sopimukset olivat voimassa kului noin vuosi (!).

Work Programmen keskeinen periaate on ollut ns. ”Black box approach”. Tämä tarkoittaa sitä, että palveluntarjoajille jätetään täysi vapaus tehdä asiakkaille niitä toimenpiteitä joita he katsovat parhaaksi. Palveluntarjoajat ovat vastuussa vain tuloksista. Sama vahva tuloskeskeinen ajattelu näkyy Iso-Britannian työvoimatoimistoissa, jossa käytännössä seurataan vain muutamaa tuloksellisuusmittaria. Näistä tärkein on asiakkaiden poistuma (työllistyminen) 3, 6, 9 ja 12 kuukauden jälkeen. Mikäli työvoimatoimisto ei onnistu työllistämisessä siirtyy asiakas kahden vuoden mittaiseen work programmeen, jossa palveluntarjoajilla ei ole käytännössä mitään muuta motiivia kuin saada asiakas työllistettyä – jos tässä ei onnistuta, ei palvelusta myöskään makseta mitään.

Kokemukset

Work Programme on ollut toiminnassa nyt 2,5 vuotta. Ohjelman alku oli vaikea ja tulosten saavuttaminen kesti pidempään kuin ohjelmaa lanseerattaessa odotettin. Ministeriön mukaan kuitenkin jo tällä hetkellä ohjelma maksaa itsensä säästyneillä korvausmaksuilla. Noin 25 % niistä, jotka aloittivat Work Programmen ohjelman käynnistyessä, on nyt työllistynyt. On syytä muistaa, että kyseessä on erittäin vaikeasti työllistyvä ryhmä. Ennen Work Programmea asiakkaat eivät ole työllistyneet vuoden kuluessa työvoimatoimiston palveluiden piirissä.

Eräs mielenkiintoinen havainto, jonka ministeriö ohjelmasta on tehnyt, on että se ei ehkä sittenkään kannusta innovaatioihin kuten sitä lanseerattaessa oli oletettu. Keskeisenä syynä tähän on pidetty sitä, että koska palveluntarjoajien tulot riippuvat niin suoraan välittömistä tuloksista, eivät he uskalla ottaa riskejä uusien toimintamallien kokeilussa. Jos uudet toimintamallit eivät toimikaan, vahinko voi olla taloudellisesti liian suuri. Jo nyt ohjelmassa on nähty joitakin alihankkijoiden konkursseja. Toisaalta tämä kertoo karua kieltä myös konkurssin tehneen yrityksen palvelun toimivuudesta: kun palvelu ei tuota haluttua tulosta, ei siitä synny myöskään tuloa.

Mikko Wennberg

Kirjoitus perustuu Work Programmen suunnitteludokumenttien lisäksi Work Programmen johtajan Nick Butlerin sekä hänen alaisuudessan toimivien asiantuntijoiden haastatteluun, opintovierailuun yhdessä Lontoon työvoimatoimistossa (Jobcenter PLUS) sekä yhden suurimman Work Programmen palveluntarjoajan Ingeus haastatteluun sekä vierailuun yhdessä heidän toimipisteessään. Haastattelut on tehty helmikuussa 2014.

comments powered by Disqus