GAP 2014 -ohjelma käynnistyi ennätysmäärällä suomalaisyrityksiä

20.8.2014
Global Access Programin kaksipäiväinen aloitustilaisuus toi heinäkuun lopulla UCLAn yliopistoon Los Angelesiin runsaat 400 henkeä – yritysjohtajia, opiskelijoita ja yliopiston väkeä. Suomesta mukana on firmoja enemmän kuin koskaan, 16 kappaletta.

Tapahtuma starttaa cocktail-tilaisuudella auringon laskiessa. Seuraavana aamuna maineikkaan Anderson Business Schoolin tiilirakennusten käytävät kopisevat MBA-opiskelijoiden ja liikemiesten askeleista. Yritysjohtajien keskusteluista erottaa englannin, italian, portugalin ja ruotsin kieltä – naapurimaa debytoi GAPissa neljällä yrityksellä.

Ohjelmaan osallistuu tänä vuonna 53 yritystä kahdeksasta maasta. Suomesta oli eniten mukaan hyväksyttyjä yrityksiä.

Suuressa teltassa aamupalaa nauttii muiden muassa luomukoiranruokaa valmistavan Mushin toimitusjohtaja Magnus Pettersson. Mies on hyvällä tuulella, sillä bisnes on laajentumassa Pohjoismaista Saksaan.

"Haimme GAP-ohjelmaan, koska uskomme, että suomalaisella, luonnollisella tuotteella voi pärjätä globaalisti. Haluamme tämän ohjelman kautta tutkia sitä, miten saisimme tuotteen USAn markkinoille", pietarsaarelainen toimitusjohtaja valottaa.

Mush mainostaa tuotteitaan sosiaalisessa mediassa.

"Pyydämme kuluttajia luomaan sisältöä, joka kiinnostaisi myös muita – kertomuksia koiransa ruokinnasta, jne. Näin ihmiset pääsevät jakamaan kokemuksiaan rakkaista lemmikeistään, joista he muutenkin tykkäävät puhua."

Mushin ruualla mässäilevät koirat syövät usein paremmin kuin omistajansa.

"Lihatuotteemme tulevat kotimaisilta toimittajilta. Ruokaan käytetään naudan-, lampaan- ja sianlihaa, kanaa, kalkkunaa, norjalaista lohta ja villieläimiä, kuten poroa ja hirveä. Joka ruuassa käytetään kolmea eläinlajia. Näin koira söisi, jos eläisi villinä luonnossa", Pettersson myhäilee.

GAPissa mukana olevien yritysten henkilöstöä.

Ksylofonin kilahdus tarkoittaa, että on aika siirtyä Korn Convocation Halliin, luentosaliin, jossa GAPin johtaja Bob Foster pitää jo perinteeksi muodostuneen tervetuliaispuheen. Hän käy henkilökohtaisesti katsastamassa potentiaalisia GAP-yrityksiä eri maissa.

"Matkustin viime vuonna Brasiliaan, Italiaan, Suomeen ja Uuteen Seelantiin haastattelemaan yritysjohtajia", Foster kertoo.

Muutakin kuin softaa

GAP-yrityksistä puolet on perinteisiä ICT-firmoja. Viime vuosina mukaan on tullut myös muiden alojen yrityksiä.

"Meillä on muutama suuryritys, joka tekee 75 miljoonan tulosta ja muutama viiden työntekijän 300-400 000 dollaria tuottavaa pienyritystä. Keskiverto GAP-yritys tekee voittoa kolme miljoonaa dollaria vuodessa", Foster kuvailee.

Puolet yrityksistä haluaa laajentua Yhdysvaltoihin, puolet muualle.

"Meille oleellista ei ole se, minne firma haluaa laajentua tai mitä se haluaa tehdä. Jotkut haluavat rahoitusta. Olemme 17 vuoden aikana saaneet noin 400 miljoonaa dollaria rahoitusta 500 GAP-yritykselle", Bob Foster kertoo.

UCLAn kumppanit eri puolilta maailmaa.

Kullekin firmalle työskentelee viiden jo työelämässä mukana olevan MBA-opiskelijan tiimi. GAP on heidän gradutyönsä. Opiskelijat ja yritysjohtajat kohtaavat nyt ensi kertaa kasvotusten ja vetäytyvät yhdessä neuvotteluhuoneisiin sopimaan toimintastrategiasta. Tiimit keskustelevat kahden päivän aikana yhteensä noin 15 tuntia. Lopuksi opiskelijat esittävät suunnitelmansa yritysten ja UCLAn edustajille. Sitten alkaa varsinainen tutkimustyö.

"Jokaisesta opiskelijatiimistä kaksi matkustaa syksyllä Suomeen tutustumaan yrityksen toimintaan, tapaamaan sen työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita", GAP-ohjelmasta Tekesissä vastaava Minh Lam kertoo.

Myös yritysten on panostettava ohjelmaan

"Opiskelijat käyvät ohjelman aikana alan messuilla, haastattelevat kilpailijoita, potentiaalisia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. GAP vaatii myös yrityksen työpanosta. Opiskelijat ovat yhteydessä yritysjohtajiin viikoittain puolen vuoden ajan. He todella osaavat kysyä oikeita kysymyksiä", Lam tietää.

Hän on luotsannut suomalaisyrityksiä GAPiin viimeiset seitsemän vuotta. Tänä vuonna mukaan päässeet firmat valittiin 40 hakijasta.

"Mukana on ICT-yrityksiä sekä synnytystuoleja, puhelinkoppeja ja luomuruokaa koirille tekeviä yrityksiä."

Yksi firmoista on Espoossa toimiva ohjelmistosuunnittelutalo Delfoi.

"Kun yrityksellä on projekteja tai tilauksia, ne kirjataan ohjelmistoomme. Sieltä ilmenee, kuka tekee mitäkin, milloin ja kenelle. Ohjelmasta selviävät aikataulut ja siihen kuitataan tehdyt työt", toimitusjohtaja Raimo Puro selostaa.

Nyt 35 hengen yritys haluaa katsoa, olisiko heidän softallaan menekkiä myös Yhdysvalloissa.

Gemic on konsulttiyritys, joka tekee markkinatutkimusta kuluttajien mieltymyksistä suuryhtiöille. Lähtö GAPiin on luonnollista jatkoa yrityksen kehitykselle, sillä jo puolet sen asiakkaista tulee Yhdysvalloista. Toimitusjohtaja Johannes Suikkanen sukkuloi jatkuvasti maailmalla tutkimustyötä tekemässä.

"Olen oppinut mm. Brasilian faveloista siitä, miten ihmisen elämä muuttuu, kun tämä muuttaa maalta suurkaupunkiin. Opin koko ajan, miten ihmiset käytännössä elävät eri puolilla maailmaa", Suikkanen selittää.

Täysin eri alan erikoisosaamista taas edustaa Merus Power, jonka tuote pitää sähkön laadun tasaisena.

"Mittaamme, mitä sähköverkossa tapahtuu. Kun siellä on normaalista siniaallosta poikkeavia ilmiöitä, syötämme sinne nopeasti vastakkaista sähkövirtaa, jolloin ne kompensoivat toisensa ja häiriö poistuu", toimitusjohtaja Kari Tuomala summaa.

Yhtiön tuotteet vaihtelevat pesukoneen kokoisista rahtikontin mittaisiin mötiköihin ja maksavat kymmenistä tuhansista yli miljoonaan. Juuri nyt yritys on asentamassa mittavaa järjestelmää kultakaivokseen Kongoon. Merus mielisi myös Amerikan markkinoille.

Suomalaisia yrityksiä UCLAn kampuksella.

GAPiin lisäoppia saamaan ovat palanneet hyvien kokemusten myötä suunnittelutalot Idean ja Surma.

"Tänne pitää tulla. Ei pidä odottaa, että opiskelijat myisivät tuotettasi. He tekevät sinulle taustatutkimusta. Tänne ei kannata tulla potkimaan renkaita. Tänne pitää tulla voimalla ja mieluiten mukana tulisi olla yrityksen omistaja tai ylin johto", ensimmäisen GAP-kierroksen jälkeen Ideanin Piilaaksoon muuttanut toimitusjohtaja Risto Lähdesmäki opastaa.

Seuraava haku lokakuussa

Suuri yleisö näkee ohjelmasta vain aloitus- ja lopetustilaisuudet, mutta GAPin ympärillä tapahtuu läpi vuoden kulissien takana.

"Kun ohjelma käynnistyy kesällä, alamme jo miettiä seuraavan vuoden työvaiheita. Syksyllä lähdemme etsimään ohjelmaan sopivia suomalaisia yrityskandidaatteja. GAP-ohjelmaa markkinoidaan verkkosivujen, kollegojen ja kumppanien kautta. Osa firmoista tulee toisten yritysten suosituksesta", Minh Lam kertoo.

Soveltuakseen GAPiin yrityksen on täytettävä tietyt kriteerit."

UCLA etsii yrityksiä, joilla on jo valmis tuote ja maksava asiakaskunta, ja joka hakee liiketoimintastrategiaa yrityksensä kehittämiseksi Yhdysvaltoihin laajentumiseksi."

GAPiin järjestetään kaksi hakukierrosta – syksyllä ja keväällä.

Tekesin ja UCLA:n edustajat tapaavat yritysjohtajat Suomessa. He tutustuvat firman esitykseen ja toimintaan. He valitsevat firmat yhdessä. Valinta tapahtuu maalis- ja huhtikuussa. GAP päättyy joulukuussa, jolloin opiskelijat esittävät laatimansa liiketoimintasuunnitelmat yritysjohtajille.

Lue lisää

Teksti ja kuvat: Tomi Hinkkanen, Los Angeles

Kaj Nordgren
comments powered by Disqus