Kaupungit kestävän kehityksen edelläkävijöinä

20.10.2014
ERA17-vuosipäivässä kuultiin useita hyviä esimerkkejä siitä, kuinka kaupungit edistävät kestävää kehitystä. Vantaalla on investoitu toimitilojen energiatehokkuuden parantamiseen, Oulussa tarjotaan innovaatioalusta uusien ratkaisujen kokeilulle, Jyväskylässä murretaan esteitä alueellisen aurinkoenergiatuotannon tieltä ja Helsingissä asennekasvatus aloitetaan jo kaupungin leikkipuistoissa.

Marita_Tamminen_

Vantaan kaupunki sai Kestävä julkinen hankinta -kilpailussa tunnustusta ESCO-järjestelmän onnistuneesta käytöstä kiinteistöinvestoinneissaan. Hankkeessa parannetaan 14 kiinteistön energiatehokkuutta taloteknisin keinoin siten, että kustannukset katetaan aikaan saaduilla säästöillä. Mukana on niin kouluja, päiväkoteja, liikuntalaitoksia, monitoimitaloja kuin kirjastojakin.

”Kyllä ESCO-ajattelun myyminen kaupungin sisällä vaati töitä. Itserahoitteisuutta, eli sitä, ettei investoinneista synny kustannuksia, oli vaikea uskoa todeksi. Riskit ovat tässä mallissa kuitenkin pienet ja mahdollisuudet erittäin suuret”, rohkaisi Marita Tamminen kuulijoita ja jatkoi: ”Kunnilla on omistuksessaan erittäin paljon toimitiloja, joiden kunnostamiseen ei ole olemassa pääomia, joten tällainen rahoitusmalli on erinomainen vaihtoehto.”

Monienergiajärjestelmät haastavat suunnittelijat

pekka_seppälä_pieni_3

Aluehittämisen esimerkeistä ensimmäisenä Pekka Seppälä esitteli Oulun Hiukkavaaraa, joka rakentuu seuraavien 20-30 vuoden aikana. Alue tarjoaa julkisen testialustan, joita ERA17-toimintaohjelmaa käynnistettäessä peräänkuulutettiin. Hiukkavaara on mukana myös RESCA – Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit –hankkeessa.

”Meillä on mukana lukuisia yrityksiä, jotka kehittävät omia innovaatioitaan Hiukkavaarassa. Mukaan pääsi arvonnan kautta ja arvontaryhmät oli jaettu sen mukaan, kuinka hyvään lopputulokseen lämpöhäviötason ja e-luvun osalta pyrki”, kertoi Pekka Seppälä.

Hankkeen viestintäverkostoon kuuluu runsaasti muitakin aiheesta kiinnostuneita tahoja kuin pilottialueen rakentajat, jotta oppeja saadaan laajasti käyttöön. ”Sen olemme jo huomanneet, ettei meillä ole tarpeeksi osaamista monienergiaratkaisuista muodostuvien järjestelmien energiasuunnittelusta, mitoituksesta ja ohjauksesta”, Seppälä harmitteli ja lupasi, että ensimmäisiä mittaustuloksia Hiukkavaarasta kuullaan jo keväällä 2015 ja kattavammin noin kolmen vuoden päästä.

Kaupunkilaisten unelmat pohjana kaupunkisuunnittelulle

Tanja Oksa Jyväskylästä kertoi, kuinka Kangas muuntuu historiallisesta tulevaisuuden alueeksi. Ideoita kaupunkilaisten toiveita vastaavan kaupunginosan kehittämiseen haettiin Aurinkounelmia-keskustelutilaisuuksissa. Asukkaat saivat esimerkiksi kertoa tarinoita siitä, millaisia olisivat heidän päivänsä Kankaalla.

tanja_oksa_pieni

Keskusteluista kumpusivat kehittämisen teemat: vihreä, jalka, sydän ja kestävä. Tavoitteena on luoda alue, jossa vihreys tarjoaa virkistymismahdollisuuksia, ja liikkuminen tapahtuu kävellen ja pyöräillen. Kaupunkilaisille on myös tärkeää se, että kestävyyteen pohjautuva kaupunkirakenne tukee heidän omaa elämäntapaansa, ja kaupunginosan sydän tarjoaa runsaasti pöhinää ja yhteisöllisyyttä.

Alueellinen aurinkovoimala ei ole itsestäänselvyys

Kankaalle tehtiin kattava aurinkokaavaselvitys ja luotiin visio siitä, kuinka saataisiin rakennettua suuri, alueellinen aurinkovoimala. ”Tämän asian kanssa emme kuitenkaan päässeet etenemään, kun omistus- ja hallintomalleihin, verotukseen, maksuihin, lakeihin, säädöksiin, tulkintoihin, vastuisiin ja moneen muuhun yksityiskohtaan liittyi niin paljon haasteita”, Tanja Oksa harmitteli, mutta lupasi, että aurinkounelmat jaksavat vielä elää Kankaalla vähintäänkin pilottikohteissa. Aluetason ratkaisut ovat kuitenkin niitä, joiden avulla paikallisesta energiantuotannosta tulee aidosti kilpailukykyinen vaihtoehto, ERA17-vuosipäivässä todettiin.

Helsingissä ekokasvatus ei ole ryppyotsaista

ERA17-vuosipäivä päättyi pirteään videoon, jossa vierailtiin Mellunkylä-Vuosaari-alueella. Paikallisissa leikkipuistoissa on ideoitu pieniä tekoja, joiden avulla ekotehokkuutta parannetaan. Haastatelluille lapsille olivat jääneet parhaiten mieleen valojen sammuttaminen ja roskaamisen vähentäminen. Aiheita käsitellään leikkipuistojen arjessa huumorin keinoin muun muassa pienimuotoisissa teatteri- ja musiikkiesityksissä. Lisäksi energiankulutuksen väheneminen tehdään asiakkaille näkyväksi sekä kilowattitunneissa että rahassa.

Itä-Helsingissä toimiviksi havaitut toimintatavat on nyt tarkoitus levittää laajasti käyttöön kaikissa kaupungin leikkipuistoissa. Virkistävällä ja tuoreella tavalla ekotoiminta tulee lapsille tutuksi jo pienestä pitäen, minkä seurauksena tarve myöhemmälle asennekasvatukselle varmasti vähenee.

Lisää otteita vuosipäivän sisällöstä löytyy Twitteristä #ERA17 ja näistä uutisista:

ERA17-vuosipäivässä kannustettiin Suomea edelläkävijyyteen energiaviisauden polulla
Energiatehokkuus kohtaa hyvän sisäilman
ERA17-paneeli: Ruuvi kiristyy, mutta teemmekö tarpeeksi?

Teksti: Johanna Kaalikoski
Kuvat Tuula Sjöstedt

Eero Lukin
comments powered by Disqus