Eurooppalainen Innovatiiviset lääkkeet -ohjelma jatkaa menestystarinoitaan uudella kaudella

3.9.2014
Innovatiiviset lääkkeet (Innovative Medicines Initiative, lyh. IMI) -ohjelman toinen kausi käynnistyi 9.7.2014. Tekes rohkaisee yhdessä IMI:n kanssa suomalaisia pk-yrityksiä ja -tutkimusorganisaatioita mukaan Euroopan huippuohjelmaan, jossa luvassa on yhteistyötä laajan kansainvälisen yritys- ja asiantuntijaverkoston kanssa.

Jaossa on myös merkittäviä rahoitusmahdollisuuksia terveyden, hyvinvoinnin ja bioalan toimijoille. IMI2:n ensimmäinen haku päättyy 12.11.2014. IMI2-ohjelmaa rahoittavat Euroopan komissio ja Euroopan lääketeollisuuden yhdistysten liitto (EFPIA). Ohjelma on osa EU:n Horisontti 2020 -puiteohjelmaa.

Lääketeollisuuden muutos loi tarpeen uudenlaiseen yhteistyöhön

IMIn käynnistymiseen vaikuttivat vuonna 2004 terveydenhuollon ja lääketeollisuuden muuttuvat vaatimukset sekä Euroopan epävakaa taloustilanne. Uusia lääkkeitä ja ratkaisuja oli tuotettava potilaille nopeasti ja edullisesti. Jotta esteet voitettaisiin, oli IMI-yhteisyrityksen projektipäällikön Hugh Lavertyn mukaan yhdessä löydettävä uusi lähestymistapa lääketutkimukseen ja tuotantoon.

"Muutostilassa olevaan lääketeollisuuteen oli tuotettava uusia lääkkeitä ja ratkaisuja uudesta lähtökohdasta. Niinpä EU yhdessä EFPIA:n kanssa kehitti ratkaisuksi Innovatiiviset lääkkeet -ohjelman nopeuttamaan kehitysprosessia", Laverty kertoo.

Ensimmäisen kauden onnistuminen herätti tarpeen jatkosta. Euroopan unioni hyväksyi puiteohjelmaan toisen kauden, jossa IMI pääsi kasvattamaan ohjelmastrategiaansa ja budjettiaan. Laverty kertoo kauden agendan kattavan 10 vuotta, ja sitä on valmistellut yli 80 kansainvälistä asiantuntijaa. Budjettia on nostettu 2 miljardista lähes 3,3 miljardiin euroon. IMI2-kauden yhtenä alueena on henkilökohtainen lääkitys, ennaltaehkäisy ja hoito. Laverty kutsuu ohjelmaan mukaan erityisesti pk-yrityksiä ja potilasjärjestöjä, jotka halutaan osaksi lääkkeiden tutkimus- ja kehitystyötä. Myös hyvä yhteistyö nykyisten sidosryhmien kanssa jatkuu.

"Kehittynyt tiede johtaa kehittyneempään päätöksentekoon. Alamme saamaan korkeatasoista tiedettä ja toivomme että IMI2 mahdollistaa pitkälle vietyjä ratkaisuja lääketeollisuuteen", Laverty summaa.

Menestyksen avaimet onnistuneeseen hakemukseen

Kuten kaikissa EU:n ohjelmissa, myös IMI2:ssa kisa hankerahoituksesta on kova. IMI2:n valtioiden edustajien ryhmässä Suomen edustajana toimiva Katriina Kippo kertoo toisen kauden käynnistyneen EFPIA-jäsenyritysten ehdotuksella strategisesta tutkimusohjelmasta, josta selviää haasteet ja tarpeet, joita IMI2 lähtee ratkaisemaan.

"Strategia kokosi yhteen kentän tarpeet innovatiiviseen tutkimustyöhön. Hahmotelma muuttui lopulliseksi julkisen konsultaation kautta, jolloin saatiin 80 eri taholta kommentteja ympäri Eurooppaa. Nyt, kun tutkimusohjelma on muotoutunut lopulliseen muotoonsa, pääsee IMI toteuttamaan sitä".

Strategian lisäksi hakijan on tiedettävä kuinka hakuprosessi, rahoitusjärjestelmä ja IMI-organisaationa toimivat. IMIn lakimies Magali Poinot kehottaa kaikkia hakijoita tekemään alusta saakka töitä lakimiesten kanssa.

"Toimintaamme ohjaavat Horisontti 2020 -puiteohjelman säännöt. Sääntöjen tunteminen on hakemuksen ydin: jos hakemuksessa on yksikin H2020-linjan vastainen asia, hakemus hylätään. Projektien on esimerkiksi voitava luotettavasti osoittaa, että kaikki ohjelmassa mukana olevat tahot, kuten esimerkiksi potilaat, tietävät osallistuvansa ohjelmaan. Projektien on myös tuettava EU-alueen teollisuutta. IP-säännösten sisäistäminen ja ymmärtäminen ovat avain menestykseen", Poinot summaa. Tämän lisäksi hän kehottaa korostamaan projektin eri ulottuvuuksia ja konkreettisuutta.

"Hakemuksessa on tuotava selväksi tekojen potentiaali. Kaikki hakemukset arvioidaan ajatuksella "millainen projektin lopputulos on", ei "millainen se voisi olla", hän tähdentää.

Vaikka IMI2-ohjelmaan ovat kaikki tervetulleita, rahoitusta haettaessa on otettava huomioon, että se on tarkoitettu EU:n jäsenmaiden hakijoille. Tämän lisäksi EU-rahoitus tukee ainoastaan IMI:n julkisia kumppaneita kuten esimerkiksi yliopistoja ja tutkimuslaitoksia sekä pieniä biotech-yrityksiä. Ohjelmassa mukana olevat EFPIA-jäsenyritykset voivat antaa rahoitusta projekteille ns. luontoissuorituksina eli in-kind-kontribuuttina.

IMI2 vie kohti kehittyneempää lääkekehitystä

Orionin tutkimus- ja tuotekehityksen johtaja Reijo Salonen kertoo Orionin olleen in-kind-avustuksella mukana monessa haussa IMI1-kaudella. Lääkeyhtiön painopistealueena ovat syöpätaudit sekä keskushermostotaudit. Mukaan ovat tulleet myös uusi kemia ja lääkkeiden metaboliaan ja farmakokinetiikkaan liittyvä DMPK-työ.

"IMI2:ssa olemme jälleen mukana niissä hauissa, jotka liittyvät painopistealueeseemme tai teollisuuden pullonkaulateknologiaan. Toimintaamme ohjaa ajatus luoda oikea lääke oikealle potilaalle ja oikeaan aikaan. Tämä toimintatapa sopii etenkin nykyiseen lääkekehitykseen, jossa pyritään löytämään uudella tavalla juuri ne potilaat, jotka tästä mekaniikasta hyötyvät". Salonen kertoo.

"Konsortion erityinen hyöty on paitsi tiedon jakamisessa, myös prosessissa, jonka aikana oppii tuntemaan samalta alueelta samojen ongelmien kanssa painivia yrityksiä ja eurooppalaisia huippuyliopistoja. Tällaisesta yhteistyöstä on ammennettavaa vielä pitkälle sen jälkeen, kun projekti on jo loppunut", hän pohtii.

IMI2:n agendan päätyttyä 10 vuoden jälkeen Salonen uskoo lääkekehityksen sujuvan helpommin, ja että kehitystä koskevat säädökset sekä viranomaisyhteistyö tulevat muuttumaan.
"Kyse ei ole pelkästään uusien ajatusten kehittämisestä, vaan että niistä tulee standardeja. Näin lääkekehityksestä tulee turvallisesti nopeampaa ja edullisempaa".

Tekes kutsuu mukaan IMI2:een

Vuoteen 2013 mennessä IMI:llä on ollut 11 hakua, josta on syntynyt 46 hanketta. Tähän mennessä tuloksia on mitattu kahdeksasta hausta, jonka aikana ohjelmaan oli osallistunut 714 akateemista tutkimustiimiä, joista suomalaisia oli 13. Johtaja Minna Hendolin Tekesistä kertoo suomalaisten innovaatioratkaisujen voivan hyvin, ja Suomi on loistanut vuosina 2013 - 14 maiden kilpailukykyä mitattaessa sijalla kolme.

"Vaikka Suomella menee hyvin, emme kuitenkaan ole käyttäneet potentiaaliamme tarpeeksi ja tehneet osaamisestamme taloudellisesti kilpailukykyistä", Hendolin peräänkuuluttaa. Hän kannustaa etenkin potilasjärjestöjä, rekisteröintiviranomaisia sekä biotekniikan yrityksiä ja biolääketieteellisiä tutkimusorganisaatioita tutustumaan rohkeasti IMI-ohjelman mahdollisuuksiin.

Lisätietoja

Lisätietoja IMI-ohjelmasta saa kansalliselta yhteyshenkilöltä Katriina Kipolta Tekesistä katriina.kippo (at) tekes.fi sekä IMIn kotisivuilta.


IMI2-infopäivään saapui runsaasti kuulijoita. Päivä alkoi Tekesin Minna Hendolinin puheenvuorolla.

 


IMIn Hugh Laverty ja Magali Poinot saapuivat kutsumaan suomalaisyrityksiä ja -organisaatioita mukaan ohjelmaan.


Teksti ja kuvat: Maija Salonen

Pia Mörk
comments powered by Disqus