Euroopan ministerit päättävät uudesta Ariane-kantoraketista

3.12.2014
Uuden kantoraketin kehittämisellä pyritään lisäämään eurooppalaisten laukaisupalvelujen kilpailukykyä ja käyttöä. Suomelle potentiaalisimpia bisnesalueita avaruustoimintaan liittyen voivat olla arktisen alueen ratkaisut sekä ympäristö- ja paikkatietoaineistojen hyödyntäminen.

Euroopan avaruustoiminnasta vastaavat ministerit käynnistävät päätöksellään Ariane 6 -kantoraketin kehittämisen, jonka vuoteen 2021 ulottuvat kustannukset ovat noin neljä miljardia euroa. Lisäksi ministerit sitoutuvat kansainvälisen avaruusaseman (ISS) tieteelliseen hyödyntämiseen vuoteen 2020 saakka.

Ministerikokouksessa on esillä myös Euroopan avaruusjärjestö ESA:n ja EU:n välisen yhteistyön tiivistäminen. Suomi pitää tärkeänä, että yhteisellä teollisuuspolitiikalla tuetaan alan kehitystä ja edistetään talouskasvua. Avaruusalalla kasvu keskittyy pääasiassa satelliittien keräämän ja välittämän tiedon sovelluksiin muun muassa ympäristön tilan havainnointiin ja paikannussovelluksiin.

Suomen avaruustoiminnan rungon muodostavat ESA:n ohjelmat, joissa on mukana noin 30 suomalaista yritystä sekä parikymmentä yliopistoa ja tutkimuslaitosta. Tässä ministerikokouksessa Suomi ei sitoudu Ariane 6:n tai ISS:n rahoitukseen. Suomen kannalta keskeisiä ohjelmia eli avaruuden ja maapallon tieteellistä tutkimusta, satelliittikaukokartoitusta, satelliittipaikannusta ja avaruusteollisuutta koskevat päätökset tehdään vuonna 2016 järjestettävässä ESA:n ministerikokouksessa.

“Suomalaista avaruustoimintaa hyödynnetään tulevina vuosina ennen kaikkea arktisen alueen ratkaisuissa sekä avoimien ympäristö- ja paikkatietoaineistojen käytössä”, toteaa ylijohtaja Petri Peltonen TEM:stä.

Lue lisää

Suomen avaruustoimintaa ja yhteistyötä ESA:n kanssa koordinoi Tekes.

Kaj Nordgren
comments powered by Disqus