Biopankkien tietovarannoista uutta liiketoimintaa

24.11.2014
Biopankeilla on hyvät mahdollisuudet synnyttää Suomeen uutta liiketoimintaa, kunhan ne ryhtyvät kaupallistamaan tietovarantojensa hyödyntämistä yhdessä – ja nopeasti.

LaboratorioTämä ilmenee Tekesin teettämästä selvityksestä. Selvityksellä on haluttu vauhdittaa keskustelua biopankkien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisestä.

”Suomalaisten vahvuutena on huolellisen taustatyö eikä niinkään ripeys”, sanoo palvelujohtaja Pekka Kahri Tekesistä. ”Biopankkien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisessä tarvitaan nyt kumpaakin, sekä huolellisuutta että ripeyttä. Aikaikkuna sulkeutuu kansainvälisessä kilpailussa parissa vuodessa.”

Uutta bisnestä ja parempia hoitoja

Maailmalla on tuhansia biopankkeja. Äskettäin on perustettu useita suuria väestöpohjaisia biopankkeja (Viro, Iso-Britannia, Saksa), joihin kuhunkin on investoitu kymmeniä miljoonia euroja. Sekä Norjassa ja Tanskassa on olemassa isot biopankit, joilla on myös vakiintuneet toimintatavat hyödyntää luvanvaraisesti kymmeniä valtakunnallisia rekistereitä.

Suomen biopankkilaki astui voimaan viime vuonna. Sen mukaisen toimiluvan on toistaiseksi saanut neljä biopankkia: Auria biopankki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) biopankki, Suomen hematologinen rekisteri ja biopankki (FHRB) sekä HUB-biopankki. Näiden lisäksi viisi muuta biopankkia on pitkällä lupahakemusprosessia ja niiden odotetaan saavan biopankkiluvan vuoden 2015 alkupuolella.

Biopankeilla on keskeinen rooli yksilöllistyvän hoidon kehittämistyössä. Biopankkitoiminnasta koituva merkittävin hyöty onkin hoitokäytäntöjen kehittyminen entistä kustannustehokkaammiksi. Globaali lääketeollisuus on erittäin kiinnostunut yksilöllistetystä hoidosta omassa tuotekehityksessään. ”Jos saamme houkuteltua Suomeen uutta lääketutkimusta, se voi vaikuttaa merkittävästi biopankkiliiketoiminnan kasvuun”, arvioi johtaja Minna Hendolin Tekesistä. Mahdollisuudet ovat hyvät erittäin korkeatasoisen kliinisen lääketutkimuksemme vuoksi, mutta suomalaisen osaamisen markkinoinnissa on vielä työtä.

Selvityksessä arvioidaan, että kansainvälinen lääketeollisuus käyttää 1-10% tutkimusbudjetistaan biopankkeihin perustuviin kaupallistamisprojekteihin. Suomessa tämä voisi tarkoittaa 3-20M€ teollisuuden investointeja vuosittain 2017‒2020. Näihin lukuihin pääseminen ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, vaan vaatii nopeaa ja määrätietoista biopankkien kehittämistä ja yhteisen perusinfrastruktuurin rakentamista.

Yhden luukun periaate – Biopankki Suomi

Selvityksessä ehdotetaan, että biopankkien tulisi perusta yhteinen liiketoimintayksikkö, joka vastaisi kaikkien biopankkien liiketoiminnan suunnittelusta, toteutuksesta ja markkinoinnista. Se avaisi ”yhden luukun” biopankkien palveluita haluaville yrityksille. Kaupallistamisalustan valmistelussa tulisi edetä yhteisen, koordinoidun viestinnän, yhteisten suostumuslomakkeiden käytön, ja yhteisen näytekokoelmien saatavuustietokannan ja IT-järjestelmäratkaisujen kautta.

Tunnistettuja kehittämistarpeita yhteisen infrastruktuurin lisäksi ovat mm. eettisten toimikuntien toiminnan tehostaminen ja rekisterilainsäädännön uudistaminen, jotta biopankkilain mahdollistama tietojen yhdistäminen tulisi käytännössä mahdolliseksi. Lisäksi on tarpeen perustaa kansallinen laaturekisteri, jotta annetut hoidot ja niiden teho tulisivat systemaattisesti ja yhdenmukaisesti kirjatuiksi.

Biopankkien liiketoimintamahdollisuudet -selvitys (pdf)

Selvityksen on tehnyt Tekesin toimeksiannosta M.I.T. Consulting Oy.

Lisätietoja biopankeista

Biopankkeihin varastoidaan biologisten näytteitä ja muuta tutkittavaan liittyvää tietoa, jota on kerätty tutkittavan luvalla. Biopankki eroaa käsitteenä perinteisistä tutkimusnäytekokoelmista siten, että biopankkiin ei kerätä näytteitä vain yhtä tiettyä tutkimusta varten, vaan myös erilaisiin tuleviin tutkimustarpeisiin.

Näytteet ja niihin liittyvät tiedot ovat tärkeä resurssi lääketieteellistä tutkimusta varten. Näytteitä voidaan käyttää mm. tautien syntymekanismien tutkimiseen tai uusien diagnostisten menetelmien kehittämiseen ja niiden toimivuuden varmistamiseen eli validointiin. Näyte- ja tietoaineistoja voidaan käyttää myös apuna kehitettäessä ns. henkilökohtaista lääketiedettä, jonka avulla pyritään sairauksien estämiseen, toteamiseen ja hoitoon tavoilla, jotka on sovitettu yksilöllisesti jokaiselle potilaalle sopivaksi.

www.biopankki.fi

 

Pia Mörk
comments powered by Disqus