Tekes lisäsi rahoitustaan nuorille kasvuyrityksille

Uuden strategiansa mukaisesti Tekes lisäsi rahoitustaan nuorille kasvuyrityksille. Näiden yritysten kasvuluvut ja hyvä menestys erilaisissa vertailuissa osoittavat, että Tekes on onnistunut valitsemaan laajasta tarjonnasta kasvukykyisimmät yritykset ja oikeat projektit rahoitettaviksi.

Kaikkein nopeimmin kasvoivat nuorten innovatiivisten kasvuyritysten erityisrahoituksen piirissä olevat 130 yritystä. Niiden kumulatiivinen liikevaihto kasvoi 10 miljoonasta eurosta neljässä vuodessa 250 miljoonaan euroon vuonna 2010. Samana aikana yritysten henkilöstön määrä kasvoi kuusinkertaiseksi runsaaseen 1 200 henkeen.

Vuonna 2011 Tekes rahoitti nopeaa kasvua tavoittelevia nuoria innovatiivisia yrityksiä 33 miljoonalla eurolla, josta noin kolmannes kohdistui Vigo-kiihdyttämöohjelman yrityksille. Tähän erityisrahoitukseen on valittu yhteensä noin 130 erityisen lupaavaa kasvuyritystä.

Kaiken kaikkiaan Tekes rahoitti vuonna 2011 nuoria, alle kuusi vuotta vanhoja yrityksiä 112 miljoonalla eurolla. Rahoitettaviksi valikoitui 420 yritystä yli tuhannesta tunnustelun tai hakemuksen lähettäneestä yrityksestä. Yksityisen rahoitusosuuden puuttuminen oli yleisin syy rahoituksen epäämiselle.

"Rahoittamiemme kasvuyritysten menestyminen erilaisissa vertailuissa osoittaa Tekesin onnistuneen valitsemaan kasvukykyisiä ja -haluisia rahoituskohteita. Esimerkiksi Deloitten, Talouselämän ja Red Herringin listaamista nopeimmin kasvavista tai lupaavimmista suomalaisista kasvuyrityksistä valtaosa on Tekesin asiakkaita. Tämä on hyvä osoitus siitä, että olemme oikealla tiellä valitessamme rahoitettavat kohteet tunnustelujen ja hakemusten suuresta joukosta", Tekesin rahoitusprosessista vastaava johtaja Ari Grönroos kuvaa näyttöjä.

Projekteissa syntyneet konkreettiset tulokset kuvaavat myös valintojen onnistumista. Vuonna 2011 päättyneissä projekteissa syntyi 470 uutta tai korvaavaa tuotetta, 400 uutta tai korvaavaa palvelua, 280 uutta tai parannettua prosessia, 840 patenttihakemusta ja 1 020 opinnäytettä. Projekteja päättyi yhteensä 1 550.

Alkavat kasvuyritykset tarvitsevat julkista ja yksityistä rahoitusta

"Tekesin strategiana on korjata markkinapuutetta ja rahoittaa pienillä panoksilla useita yritysalkuja niiden ensivaiheessa. Julkisen rahoituksen merkitys riskinjakajana on tällöin erityisen suuri, koska yksityiset pääomasijoittajat eivät ole valmiita ottamaan ideavaiheessa oleviin yrityksiin liittyviä suuria riskejä. Tässä vaiheessa yrittäjät joutuvat haalimaan kokoon tarvittavan omarahoitusosuuden omista varoistaan, business enkeleiltä tai lähipiiriltään. Tutkimustulokset osoittavat, että julkinen rahoitus ei syrjäytä yksityistä rahoitusta", Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara valottaa taustaa.

"Aloitusvaiheen jälkeen Tekes toimii huomattavasti valikoivammin. Rahoituspäätöksiä tehdessämme toimimme yhteistyössä yksityisten pääomasijoittajien ja Finnveran kanssa. Kun yritys on saanut liiketoiminnan kunnolla käyntiin, rahoituksen pitää hoitua vahvasti markkinaehtoisesti", Saarnivaara kuvaa toimijoiden rooleja yrityksen elinkaaren eri vaiheissa.

"Yrittäjyysinnostuksessa on tapahtunut selkeä myönteinen asennemuutos, joka näkyy erityisesti opiskelijayhteisöissä. Tekes on mukana rahoittamassa niiden itseohjautuvaa toimintaa Aalto Center for Entrepreneurshipin eli ACEn kautta", Saarnivaara sanoo.

Asiakaspalaute edelleen nousussa – uudet asiakasryhmät haasteena

Asiakaspalaute nousi ja oli asetetun tavoitteen yläpuolella. Rahoitusta saaneet asiakkaat antoivat arvosanaksi palvelujen hyödyllisyydestä 4,5 ja palvelujen laadusta 4,1 asteikoilla 1-5, jossa 3 on asiakkaan odottama laatu. Kielteisen rahoituspäätöksen saaneiden asiakkaiden arvio palvelujen laadusta oli 3,3.

"Noin kahdeksan prosenttia asiakkaista, pääosin kielteisen päätöksen saaneita, antaa kriittistä palautetta. Teemme hartiavoimin töitä kehittääksemme asiointia Tekesin kanssa ja parantaaksemme palvelua", sanoo asiakkuuksista vastaava johtaja Ulla Hiekkanen-Mäkelä.

Monet asiakkaat ovat antaneet julkisesti myös syvällisempää palautetta. Esimerkiksi Deloitten listauksessa hyvin sijoittuneen Innokas Medicalin toimitusjohtaja Jouni Ihme totesi, ettei yritystä olisi olemassa ilman Tekesiä. Hän peräänkuuluttaa vastaavaa pitkäjänteisyyttä myös sijoittajilta.

Verkkopelejä kehittävän Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen pitää kasvuyritykselle hyvänä ratkaisuna julkisen rahoituksen ja yksityisten pääomasijoitusten yhdistelmää.

Verkostoissa syntyvä osaaminen ankkuroi suurten yritysten tutkimusta Suomeen

Suuret yritykset käyttävät Tekesiltä saamaansa rahoitusta vastaavan summan tutkimuspalvelujen ostoon yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta sekä alihankintoihin pk-yrityksiltä. Näin Tekesin rahoitus vaikuttaa olennaisesti siihen, että suurten yritysten tarvitsemaa osaamista syntyy Suomeen ja yritykset pitävät tutkimustoimintansa Suomessa. Tämä sitoo yritysten muitakin toimintoja Suomeen.

Esimerkiksi lääkealan suomalainen lippulaiva Orion on mukana Pharma-ohjelmassa ja terveyden ja hyvinvoinnin strategisen huippuosaamisen keskittymässä SalWessa. Orion on myös mukana rahoittamassa useita tutkimushankkeita, joissa yliopistoissa pyritään luomaan uutta teknologiaa lääkekehityksen pullonkaula-alueille. Orionin lääketutkimuksesta vastaava johtaja Antti Haapalinna sanoo, että näin Orion vahvistaa niin omaa kuin yhteistyökumppaneidensa lääkekehitysosaamista, mikä tukee suomalaisen lääketeollisuuden ja tutkimusverkoston kansainvälistä kilpailukykyä.

Valtaosa yritysten rahoituksesta pienille ja keskisuurille yrityksille

Yritysten projekteihin myönnetystä Tekesin rahoituksesta lähes 60 prosenttia kohdistui pk-yrityksille ja lähes 75 prosenttia alle 500 henkeä työllistäville yrityksille.

Tekesin rahoituksella oli vuonna 2011 edelleen kova kysyntä niin yrityksissä kuin tutkimuspuolella. Yritykset hakivat rahoitusta lähes tuplasti Tekesin rahoitusmahdollisuuksiin verrattuna, tutkimusorganisaatiot tätäkin enemmän. Varsinaisia hakemuksia ja uusien asiakkaiden rahoitustunnusteluja tuli yli 4 500.

Vuonna 2011 Tekes sijoitti 203 miljoonaa euroa korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projekteihin, 81 miljoonaa euroa strategisen huippuosaamisen keskittymien tutkimusohjelmiin ja 326 miljoonaa euroa yritysten projekteihin. Kaikkiaan Tekes sijoitti 610 miljoonaa euroa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Rahoitettuja projekteja oli runsaat 1 900.

Tekesin rahoitus on vaikuttanut merkittävästi yli puoleen Suomen uusista innovaatioista

Vuonna 2011 VTT selvitti Sfinno-tietokantansa avulla, mikä on ollut Tekesin rooli tietokantaan kerättyjen noin 5 000 innovaation synnyssä. Selvityksen mukaan Tekesillä on neljä pääroolia: rahoittaja, aktivoija, verkottaja ja investoija.

Innovaatioiden toteuttajien mukaan Tekesin rahoitus on vaikuttanut merkittävästi noin 60 prosentissa Suomen kokonaan uusista innovaatioista. Vaativissa ja pitkää kehitystyötä edellyttäneissä innovaatioissa Tekesillä on ollut heidän mukaansa merkittävä rooli tätäkin suuremmassa joukossa. Tutkimuksen tarkemmat tulokset julkistetaan 16.2.2012.

Tekesin vuosikatsaus 2011

Asiakkaiden kertomaa

Innokas Medical: Terveysteknologialla maailman huipulle

Nuoria kasvuyrityksiä: Supercell Oy

Eniram: Merenkulun energiatehokkuuden pioneeri

Lisää asiakkaiden tuloksia

Lisätietoja

pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara

johtaja Ari Grönroos
puh. 050 5577 770

etunimi.sukunimi (at )tekes.fi