Suomi on tärkeä EU:n metallihuollolle

2.12.2013
Metallien tuonnista riippuvainen Eurooppa tarvitsee kipeästi pohjoismaista kaivosteollisuutta, sanoo EU-komission neuvonantaja, tohtori Patrice Christmann. Hän vieraili torstaina 28.11. Tekesin Green Mining -ohjelman vuosiseminaarissa.

Euroopan unioni kuluttaa maailmassa tuotetuista metalleista 20-30 prosenttia, mutta tuottaa itse hyvin vähän – parhaimmillaankin vain muutamia prosentteja eri raaka-ainelajeista. EU on siis lähes kokonaan riippuvainen tuonnista. Samoista raaka-aineista kilpailevat muutkin talousmahdit.

”Esimerkiksi Kiina on ymmärtänyt, että metallit ovat strategisia voimavaroja. He ovat lisänneet omaa mineraalien ja metallien tuotantoaan, mutta eivät vie sitä juuri lainkaan ulos, vaan jalostavat ne itse tuotteiksi. Sen lisäksi Kiina investoi ulkomaille kaivosteollisuuteen ja varmistaa näin raaka-aineiden tuontinsa”, sanoo tohtori Patrice Christmann, Ranskan geologisen tutkimuslaitoksen BRGM:n strategiajohtaja ja EU-komission neuvonantaja.

EU kuvitteli pitkään, että vapaat ja vääristymättömät markkinat takaavat raaka-aineiden saannin. Ei enää. Vuonna 2008 hyväksytty raaka-ainealoite pyrkii usein tavoin varmistamaan unionin jäsenmaiden metalli- ja mineraalihuollon.

”Aloitteen tavoitteita edistetään EU:n Horizon 2020 -tutkimusohjelmassa. Sen avulla haetaan uusia ratkaisuja mm. raaka-aineiden korvaamiseen ja kierrätykseen”, Patrice Cristmann sanoo.

Omavaraisuuden lisääminen ei kuitenkaan ratkea korvaavilla tuotteilla ja kierrätyksellä, sillä metallien kysyntä kasvaa kaupungistumisen, väestönkasvun ja teknologisen kehityksen myötä. Joidenkin metallien kysynnän arvioidaan lisääntyvän jopa kahdeksalla prosentilla vuosittain.

”Eurooppa tarvitsee myös uutta, kestävällä tavalla toteutettua mineraalien ja metallien tuotantoa.”

Pohjoismaista kaivosteollisuutta tarvitaan

EU:n kaivannaisteollisuuden omavaraisuuden parantamisen toivo on Christmannin mukaan pohjoisessa. Fennoskandian kilpi on geologisesti suotuisaa aluetta metallien ja mineraalien suhteen. Alueelta löytyy mm. nikkeliä, kromia, sinkkiä kuparia, kobolttia, kultaa, rautaa ja vanadiinia.

”Eurooppa tarvitsee kannattavaa ja elinvoimaista pohjoismaista kaivosteollisuutta ja -yhteisöä. Jos niitä ei olisi, menettäisimme paljon.”

Suotuisan geologian lisäksi Suomessa ja Ruotsissa on tehokasta tuotantoa, ainutlaatuinen yhteistyön traditio kaivosteollisuuden, teknologiayhtiöiden, julkisen sektorin ja tutkimuslaitosten välillä sekä hyvin rahoitetut kansalliset tutkimus- ja kehitysohjelmat.

”Vaikka Suomi on väkiluvultaan pieni, teillä on poikkeuksellisen elävä kaivannaisteollisuus, jossa kaikki toimijat kulkevat käsi kädessä. Metallien jatkojalostusketjussa toimii useita maailmanluokan organisaatioita, jotka pystyvät myymään osaamistaan myös kansainvälisesti. Toimiala on hyvässä kunnossa ja kehittymässä edelleen.”

Green Mining aktivoi Suomessa

Suomessa kestävän kaivannaisteollisuuden kehittämistä tukee Tekesin Green Mining -ohjelma, jossa on käynnissä yhteensä 54 projektia. Ohjelmapäällikkö Kari Keskisen mukaan ohjelman kokonaisbudjetti on noussut 56 miljoonaan euroon, josta yritysten osuus on noin puolet. Keskinen arvioi, että lopullinen summa noussee jopa 75 miljoonaan euroon.

”Se on enemmän kuin osasimme odottaa. Iso kiitos siitä kuuluu osallistuneille yrityksille.”

EU rahoittaa kaivannaisteollisuutta koskevaa tutkimus- ja kehitystyötä mm. ERA-MIN-ohjelman kautta. Suomessa ohjelmaa koordinoi Tekes. Ensimmäinen haun tulokset – neljä rahoitettua projektia – julkistettiin tällä viikolla. Seuraava haku aukeaa todennäköisesti maaliskuussa 2014.

Toinen kehitystyötä rahoittava ohjelma on Horizon 2020, jonka tutkimusrahoituksesta noin 33 miljoonaa suuntautuu kaivannaisteollisuuteen liittyviin hankkeisiin. Kari Keskinen painottaa, että rahoitetuissa hankkeissa tulee tutkimuslaitoksen lisäksi olla yrityksiä.

”Tarvitsemme lisää yrityksiä mukaan, sillä nyt on paljon rahaa jaossa.”

Lisätietoja

Kari Keskinen
Puh. 029 50 55843, kari.keskinen(at) tekes.fi

Teksti: Jarno Forssell

Sanna Nuutila

 

comments powered by Disqus