SHOKeissa syntyy tulosta

Yritysten tutkimustarpeita palvelevat SHOKit eli strategisen huippuosaamisen keskittymät ovat osoittaneet tarpeellisuutensa. Tekes on ollut mukana edistämässä SHOK-toimintaa, jolla uudistetaan teollisuutta ja pidetään Suomi kilpailukykyisenä.

Tarvitsemme uutta liiketoimintaa ja osaamista selvitäksemme aallon harjalla kansainvälisessä kilpailussa. Yksi keino on yrityslähtöinen korkeatasoinen tutkimus, jota on tehty SHOKien muodossa. SHOKeissa tutkimusta tehdään yritysten tarpeista lähtien ja nopeutetaan siten tutkimustulosten hyödyntämistä liiketoiminnassa. Kuten helmikuussa ilmestynyt arviointi kertoo, SHOKien avulla on pystytty vaimentamaan taantuman vaikutuksia.

Valtaosa suomalaisista vientiyrityksistä on mukana SHOK-yhteistyössä. Vuosina 2008−2012 Tekesin rahoittamiin SHOKien tutkimusohjelmiin on osallistunut lähes 500 yritystä ja noin 30 tutkimusorganisaatiota. Ohjelmat jakautuvat kuuden SHOKin alueelle. Tällä hetkellä keskittymien välistä yhteistyöstä tiivistetään ja ensimmäiset toimialarajat ylittävät, yhteiset ohjelmat ovat valmisteilla.

Tekes myöntää SHOKien tutkimusohjelmille rahoitusta normaalien rahoituskäytäntöjensä mukaisesti punniten rahoituksen vaikuttavuutta. Kaikkiin SHOKien tutkimusohjelmiin Tekes ei ole lähtenyt mukaan. Samoin jo käynnissä oleviin ohjelmiin rahoitusta myönnetään erissä, jotta tutkimusta pystytään suuntaamaan uudelleen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Tekes on rahoittanut SHOKien tutkimusohjelmia yhteensä 373 miljoonalla eurolla vuosina 2008–2012.

SHOK-toiminta on vauhdittanut yritysten investointeja tutkimukseen

SHOKien perusajatus on saada yritykset tekemään keskenään ja tutkimusorganisaatioiden kanssa tutkimusyhteistyötä, jolla haetaan radikaalia uudistumista. Kauiten käynnissä ollut SHOK eli biotalousklusteri FIBIC on jo päässyt tässä hyvälle uralle. Alun perin Metsäklusterina aloittanut SHOK on osaltaan käynnistänyt Suomen kansantaloudelle merkittävän toimialan uudelleen määrittelyn.

Kuten SHOK-arviointikin osoittaa, yritykset ovat tyytyväisiä toimintatapaan. Sitä osoittaa myös niiden oma rahoitusosuus: yritykset rahoittavat itse 40 prosenttia SHOKien tutkimusohjelmien kuluista. Yritykset eivät lähtisi näin suurella panostuksella mukaan, elleivät ne hyötyisi siitä. Esimerkiksi metalli- ja koneenrakennus SHOKin eli FIMECCin osakasyritykset odottavat tutkimusohjelmissa tehtävän työn johtavan yhteensä noin kolmen miljardin euron laajuiseen liiketoimintaan. Arvioitu liiketoimintapotentiaali perustuu uuteen liiketoimintaan ja nykyisen liiketoiminnan kasvuun ja tehostumiseen.

"FIMECC-ohjelmat ovat mahdollistaneet Outokummun tutkimusportfolion laajentamisen perustutkimuksellisempaan suuntaan verrattuna siihen mihin Outokummun omat resurssit olisivat riittäneet. Aalto-yliopiston tutkimusryhmän pitkä kokemus vedyn ja materiaalien vuorovaikutuksesta on tuonut tärkeän lisän Outokummun omaan osaamisprofiiliin. Yhteistyön myötä Outokummun käytettävissä on ollut tärkeitä tutkimuslaiteresursseja", toteaa Outokumpu Stainless Oy:n tutkimuspäällikkö Juho Talonen.

ICT-SHOK eli TIVIT on ilmoittanut Cloud Software -tutkimusohjelman osallistujien jopa kolminkertaistaneen liikevaihtonsa. Ohjelmassa on onnistuttu rakentamaan uudenlaisia tapoja saada nopeasti aikaan uutta liiketoimintaa ja ohjelma onnistunut kiihdyttämään koko alan kasvua Suomessa ja luomaan uuden, tuottoisimpiin pilvipalveluihin keskittyvän ekosysteemin.

Arviointi antaa eväitä jatkoon

Helmikuussa 2013 julkistettu riippumaton SHOK-arviointi tuotti arvokasta tietoa SHOK-konseptin vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Arvioinnin mukaan SHOK-toimintaa kannattaa jatkaa ja se tarjoaa mahdollisuuden vielä entistä tehokkaammaksi innovaatiopolitiikan työkaluksi. Kansainvälisen arvioinnin suositukset kohdistuvat tutkimus- ja innovaationeuvostoon, työ- ja elinkeinoministeriöön, opetus- ja kulttuuriministeriöön, SHOK-johtoryhmään, Tekesiin, Suomen Akatemiaan, yksittäisiin SHOK-yhtiöihin sekä SHOK-tutkimusohjelmien osallistujiin.

"SHOKeissa tehdään pitkäjänteistä työtä teollisuuden uudistamiseksi, joten sen todellisia tuloksia on vasta vähän nähtävissä. Kyse on myös täysin uudenlaisesta toimintatavasta, ja uuden tekemiseen sisältyy aina riskejä. SHOKien arviointi oli Tekesin mielestä hyvin tarpeellinen ja Tekes on valmis muuttamana omia toimintatapojaan, jotta SHOK-konseptista saadaan entistä toimivampi", sanoo toimialajohtaja Teija Lahti-Nuuttila Tekesistä.

Vuorineuvos Stig Gustavsonin johtama SHOK-johtoryhmä esittää loppukevääseen mennessä ehdotuksensa toimintamallin kehittämiseksi.

Lisätietoja

Toimialajohtaja Teija Lahti-Nuuttila
Tekes
Puh. 050 5577 873
teija.lahti-nuuttila (at) tekes.fi

www.shok.fi

Lisätietoja SHOK-arvioinnista

 

comments powered by Disqus