Ruohonjuuritason ideat käyttöön julkisen sektorin uudistamisessa

Julkisen sektorin palvelutason säilyttäminen on mahdollista myös tulevaisuudessa, kun palveluiden käyttäjien asiantuntemusta hyödynnetään. Nopea, kokeileva, kansalaisista ja työntekijöistä lähtevä uudistaminen tuottaa toimivia ratkaisuja. Samalla pidetään huolta työntekijöiden työhyvinvoinnista julkisen sektorin myllerryksessä.

Tähän tulokseen tuli Työterveyslaitoksen, Aalto-yliopiston ja VTT:n Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia julkiselle sektorille Inno-Vointi-hanke, joka tutki seitsemää aktiivisesti toimintaansa ja palvelujaan kehittänyttä julkista organisaatiota. Tutkimusta rahoitti Tekes.

Pienistä kokeiluista voi syntyä isoja asioita

Kansalaisista tai työntekijöistä lähtevälle kehittämiselle on ominaista hyvin kevyt suunnittelu, nopea kokeilu ja soveltaminen. Nopeat kokeilut ovat erityisen tärkeitä, kun rahasta ja henkilöstöstä on pulaa ja uudistuksia tarvitaan paljon.

Etuna on se, että suuntaa on helppo muuttaa. Ja jos kokeilu ei onnistu, säästyy rahaa ja työaikaa. Niukoillakin resursseilla voidaan luoda uutta, kun hyvä idea yhdistyy rohkeaan toteutukseen. Alhaalta ylös kehittämisessä henkilöstön luovuus ja osaaminen tulevat paremmin käyttöön, sanoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Mervi Hasu.
Tiedotustilaisuuden esitys (YouTube)

Kylä kaupungissa uudistui

Yksi Inno-Vointi-hankkeen tutkimista uudistamishankkeista oli Sitran rahoittama, Hämeenlinnan Uudistuva kylä kaupungissa -projekti, jonka tarkoituksena oli kehittää kaupungin lasten ja nuorten palveluita.

Meillä oli tarve vahvistaa asukkaiden osallisuutta. Niinpä päätimme antaa asukkaiden, yritysten ja järjestöjen miettiä itse, millaisia palveluita he tarvitsivat, kertoo Hämeenlinnan kaupungin palvelutuotantojohtaja Päivi Raukko.
Tiedotustilaisuuden esitys (YouTube)

Byrokratia pidettiin vähäisenä ja mukaan hyväksytyt projektit saivat käyttöönsä 500 euroa.

Ihmiset ottivat idean omakseen. Syntyi esimerkiksi Elämänkaarikahvila, joka yhdistää Jukolan kaupunginosassa ikäihmiset ja koululaiset. Minipilottikokeilu on ohi, mutta kehittämisen tapa on vakiinnutettu osaksi kaupungin toimintaa, jatkaa Raukko.

Johdon tuki on välttämätön

Johdon tuki on välttämätön, jotta työntekijöiltä ja palveluiden käyttäjiltä tulevat kehitysehdotukset toteutuvat ja muuttuvat uusiksi käytännöiksi. Usein käy niin, että uudistus jää helposti arjen työtaakan jalkoihin. Ylimmän johdon tukea tarvitaan, jotta hyväksi havaittu käytäntö leviää, kertoo VTT:n tutkija Katri Kallio.
Tiedotustilaisuuden esitys (YouTube)

Työntekijöiden hyvinvointia ei saa unohtaa

Jatkuvat muutokset, joihin työntekijät eivät pysty vaikuttamaan, ovat usein riski työhyvinvoinnille. Työntekijät sitoutuvat paremmin sellaiseen, jonka he ovat itse kehittäneet.

Toimivien uudistusten tekemiseen tarvitaan johdon lisäksi arjen asiantuntemus. Valtaa ja vastuuta konkreettiseen toimintaan pitäisikin jakaa tasaisemmin. Tutkimamme tapaukset osoittivat, että se on mahdollista, summaa tutkija Mikko Lehtonen Aalto-yliopistosta.
Tiedotustilaisuuden esitys (YouTube)

Tuloksia on julkaistu kaikille avoimena verkkosivustona, joka sisältää uudistamisen työkaluja ja tapausesimerkkejä. Hanke laati myös innovaattorin työkirjan ruohonjuuritason uudistajille.

"Inno-vointi-hankkeessa ovat yhdistyneet uudella tavalla palvelu-, työelämä- ja innovaatiotutkimus. Usein käyttäjälähtöiset palvelut ja palveluiden kehittäminen elävät vielä omaa elämäänsä. Jos halutaan kehittää asiakaslähtöisiä, vaikuttavia ja tuottavia julkisia palveluja, niin kehittämistyö kannattaa tehdä yhdessä – mukaan tarvitaan niin palvelujen käyttäjät kuin palveluja tuottavien julkisten organisaatioiden johto ja työntekijät." sanoo Tekesin asiantuntija Maarit Lahtonen.

Lue lisää

Johtamismallin verkkosivut
www.inno-vointi.fi

Uudistuva kylä kaupungissa -projekti

ITU!-käsikirja

Lisätietoja

erikoistutkija Mervi Hasu, Työterveyslaitos
puh. 030 474 2546, mervi.hasu (at) ttl.fi

tutkija Katri Kallio, VTT
puh. 040 843 3790, katri.kallio (at) vtt.fi

tutkija Mikko Lehtonen, Aalto-yliopisto
puh. 050 344 0196, mikko.h.lehtonen (at) aalto.fi

palvelutuotantojohtaja Päivi Raukko, Hämeenlinna
puh. 03 621 4661, paivi.raukko (at) hameenlinna.fi

 

comments powered by Disqus