Tutkimus: Asuinkerrostalojen käyttöveden energiatarpeesta yli puolet on tuotettavissa aurinkokeräimillä

16.10.2013
Asuinkerrostalossa voidaan tuottaa vuotuisesta lämpimän käyttöveden tarpeesta yli 50 % aurinkokeräinjärjestelmällä. Tulos selviää pitkäaikaisesta tutkimuksesta, jonka tarkoituksena on ollut selvittää aurinkokeräinten toimivuutta ja kannattavuutta asuinkerrostalokohteissa.

Selvityksen taustalla ovat Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela ja Kaukora Oy:n tekninen johtaja Rami Aaltonen sekä Tekes. Tutkimuksessa tehdyistä mittauksista ja laskelmista on vastannut tutkimusprofessori Miimu Airaksinen VTT:ltä. Kerrostalokohteessa tehdyssä tutkimuksen on kerätty mittaustietoa yli kahden vuoden ajan. ”Aloimme tutkia aurinkokeräinten mahdollisuuksia kehittääksemme edelleen Mera-Reponen kerrostalokonseptiamme. Saimme mukaan tutkimukseen Kaukoran, Tekesin ja VTT:n, joiden kanssa yhteistyössä olemme onnistuneet selvittämään tulevissa kerrostalokohteissamme käytettävän järjestelmän suunnittelu- ja toteutusperiaatteen. Tämä on merkittävä kehitysaskel kohti 0-energiarakentamisen tavoitettamme”, toteaa toimitusjohtaja Mika Airaksela.

Tutkimuksessa vertailtiin kahta erityyppistä aurinkokeräintä siten, että taso- ja tyhjökeräinpiirit tuottivat lähes saman energiamäärän.

Tutkimuksessa tehtyjen pitkäaikaismittausten ja laskelmien perusteella keräinpinta-alan kasvaessa tietyn rajan yli, pinta-alan suurentaminen ei ole enää kannattavaa suhteessa kiinteistössä tapahtuvaan lämpimän käyttöveden kulutukseen. Aurinkokeräinjärjestelmän mitoituksessa tulisikin tarkastella keräimen pinta-alan ja sen hyötysuhteen tuloa rinnakkain energiaa varastoivan vesivaraajan kanssa. Varaaja tulisi mitoittaa vastaamaan suunniteltua vuorokautista kulutusta. Liian pieni varaajamitoitus johtaa helposti varaajan lämpötilan liialliseen nousuun, jolloin tarjolla olevaa aurinkoenergiaa ei pystytä varastoimaan. Liian suuri varaajamitoitus johtaa puolestaan siihen, että lämpötilataso ei nouse riittävän korkeaksi ja käyttövettä joudutaan lämmittämään ostoenergialla.

Aurinkolämmön elinkaarikustannuksia arvioitiin huomioimalla kustannustarkastelussa järjestelmän investointikustannukset, järjestelmällä saavutettu energiansäästö ja huomioimalla huolto- ja ylläpitokustannukset elinkaaren aikana. Laskelmassa huomioitiin myös energian hinta, vuotuinen hinnannousu ja korkokanta. Laskelmien mukaan investointi maksetaan energiansäästöillä 8-13 vuodessa, kun energian hinnaksi oletetaan 0,10-0,15 €/kWh. Suuremman alkuinvestoinnin järjestelmillä saavutetaan suurempi vuotuinen energiansäästö, mutta esimerkkijärjestelmien takaisinmaksuajoissa ei ollut oleellista eroa.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Mika Airaksela, Rakennusliike Reponen Oy: 0500 703 113, mika.airaksela@rklreponen.com
Tekninen johtaja Rami Aaltonen, Kaukora Oy: 040 845 5345, rami.aaltonen@kaukora.fi
Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen, VTT: 040 770 4832, miimu.airaksinen@vtt.fi

comments powered by Disqus