Mitä vauraampi maa, sitä suurempi osuus palveluilla on taloudessa

Suuri joukko suomalaisia vaikuttajia kokoontui 11.2.2013 Serve-ohjelman kutsumana roundtable-tilaisuuteen. Keskustelun aiheena oli palvelutalous, sen myytit ja se, millaista uudenlaista ajattelua palvelutalouden kehittyminen vaatii suomalaiselta yhteiskunnalta ja yrityksiltä.

Tilaisuuden aloitti Etlatiedon Petri Rouvisen alustus Uutta arvoa palveluista -kirjan keskeisistä tuloksista, joita kommentoivat omissa puheenvuoroissaan Fortumin Anne Brunila ja Kempin Anssi Rantasalo. Johdattelun jälkeen pyöreän pöydän keskustelu kävi vilkkaana.

"Tunnistimme palvelutalouden kehittymisen haasteita ja määrittelimme ehdotuksia niiden ratkaisemiseksi. Paljon on vielä tehtävää, mutta matka on jo aloitettu. Suomalaiset yritykset toimialasta riippumatta kehittävät jatkuvasti palveluliiketoimintaansa", Tekesin Palveluinnovaatiot-yksikön johtaja Tiina Tanninen-Ahonen kiteytti keskustelun.

Mistä me itse asiassa puhumme, kun puhumme palveluista?

Palvelut liitetään edelleen usein matalapalkkaisiin aloihin, joissa osaamisvaatimukset ovat verrattain pienet. Tämä leimaa koko palvelutalouden kehittymistä, vaikka palveluissa piilee mahdollisuus tuottavuuskasvuun ja viennin vajeen paikkaamiseen.

Tuottavuuskasvua voidaan lisätä erilaisilla palvelutehtävillä monella tasolla. Nyky-Suomessa tuotetaan keskenään hyvin erilaisia palveluita, joiden arvo ja osaamisvaatimukset eroavat toisistaan. Itse asiassa tällä hetkellä Suomessa puolet palvelusektorin työpaikoista ovat tietointensiivisiä korkeaa osaamistasoa vaativia, ja ne myös tuottavat suurempaa arvoa. Palvelut ovat Suomelle keskeinen kilpailukeino globaaleilla markkinoilla. Lisäksi palveluliiketoiminta tuo yrityksille liikevaihtoa ja niiden avulla on mahdollista kasvattaa liiketoimintaa myös kansainvälisille markkinoille.

Ensimmäinen ehdotus on määritellä ja ottaa käyttöön uudet palvelutalouden kieltä puhuvat käsitteet ja ajatusmallit.

Palveluita tuotetaan palvelu- ja teollisuusyrityksissä

Niin kauan, kun palvelut ja teollisuus nähdään toisistaan irrallisina, ei päästä yritystoiminnan peruskysymyksen äärelle: tarkastelemaan sitä, miksi asiakas ostaa. Ostamiseen kun johtaa se, että yritys ratkaisee asiakkaan ongelman tavalla tai toisella.

Nykymaailmassa teollisuus ja palvelujen tuottajat ovat usein osa samaa asiakkaasta alkavaa arvoketjua. Ne toimivat vain ketjun eri vaiheissa täydentäen toisiaan. Perinteisen teollisuuden merkitystä palvelutalouden kehittymiselle ei saa aliarvioida, sillä suomalaiset teollisuusyritykset ovat tärkeimpiä palveluviejiämme. Puolet tämän teollisuuden työpaikoista on nykyään palvelutehtävissä, joissa hyödynnetään tuotteita ja teknologioita palvelujen tuottamisessa. Yhä enenevässä määrin pitäisi kuitenkin panostaa esimerkiksi nopeasti kehittyvän digitaalisen maailman tarpeiden tunnistamiseen ja täyttämiseen.

Toinen ehdotus on se, että ei tueta teollisuuden ja palveluiden kahtiajakautumista, vaan nähdään tuotteet, teknologiat ja palvelut osana samaa arvoketjua.

Seuraajan asema on huono, sillä ensimmäiset korjaavat muita suuremman potin

Seuraajan asemaamme tukee tietyt yhteiskunnalliset sekä yritysten sisäiset rakenteet ja prosessit. Yhteiskunnallisia palvelutalouden kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi elinkeino- ja innovaatiopolitiikka sekä näitä ohjaavat seurantamittarit ja tilastointi. Palvelujen yhteiskunnallista merkitystä on vaikea osoittaa, koska nykyiset seurantamittarit ja tilastot vääristävät palvelujen merkitystä ja tuottavuutta.

Toisaalta palvelutalouden kehittyminen vaatii muutoksia yritysten sisällä sekä johtamisessa, yrityskulttuurissa että osaamisessa. Palvelutalouden vaatimaa laajaa ajattelua, innovointikykyä ja osaamista ei saada käyttöön tehdashallijohtamisella. Palvelutalouden kehittymisen edellytys on palveluosaamisen kasvattaminen kaikenlaisissa yrityksissä. Olisiko kenties aika kansallisen Palveluosaamisen kasvattamisen ohjelman?

Kolmas ehdotus on se, että kyseenalaistamme nykyiset yhteiskunnalliset ja yritysten sisäiset rakenteet ja olemme valmiita muokkaamaan niitä palvelutalouden kehittymisen edellyttämällä tavalla.

Lisätietoja

Serve-ohjelman päällikkö Jaana Auramo
jaana.auramo (at) tekes.fi
puh. 029 50 55689

Palveluinnovaatiot-yksikön johtaja Tiina Tanninen-Ahonen
tiina.tanninen-ahonen (at) tekes.fi
puh. 029 50 55894

Uutta arvoa palveluista -julkaisu / ETLA

Serve – Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille 2006–2013
Fiiliksestä fyrkkaa – Liiketoimintaa tietoa, tunnetta ja teknologiaa yhdistämällä 2012–2018

 

comments powered by Disqus