Millainen on työn tulevaisuus? Työelämän tutkimuspäivät juhlivat kymmenvuotista taivaltaan

12.11.2013
Työelämän tutkimuksesta kiinnostuneet 400 osallistujaa kokoontui kahdeksi päiväksi 7.–8.11.2013 Tampereelle. Tutkimuspäivien teemana oli "Työn tulevaisuus". Päivillä pohdittiin, mitä mahdollisuuksia ja keinoja on ohjata yhteiskunnan ja talouden kehitystä suuntaan, joka vahvistaa paitsi taloudellisen toiminnan edellytyksiä myös työelämän laatua sekä yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia.

Tutkimuspäivillä palkittiin vuoden työelämän tutkija

Työelämän tutkijan palkinnon saaja vuonna 2013 on professori Jouko Nätti Tampereen yliopistosta, joka on tutkinut mm. työmarkkinoiden lohkoutumista, työn epävarmuutta, työn ja muun elämän suhdetta sekä työn tekemisen muuttuvia aikoja ja paikkoja. Palkinnon saajan valitsi Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen. Valintaperustelut ovat luettavissa Työelämän tutkimuspäivien verkkosivustolta.

Työelämän tutkimus -lehti jakoi artikkelipalkinnon

Myös Työelämän tutkimus -lehden artikkelipalkinto jaettiin tutkimuspäivillä. Palkinnon sai Helena Hirvosen ja Marita Husson tutkimusartikkeli "Hoivatyön ajalliset kehykset ja rytmiristiriidat". Kirjoitus on julkaistu Työelämän tutkimuslehdessä 2/2012. Artikkelissa analysoidaan, kuinka tehokkuuden ja tuottavuuden yhteiskunnassa aika määrittyy mitattavaksi hyödykkeeksi ja miten tämä taloudellis-hallinnollinen aikakehys törmäytyy hoivatyölle ominaisen relationaalis-prosessuaalisen aikakehyksen kanssa. Voittajan valitsi Lapin yliopiston sosiologian professori Merja Kinnunen päätoimittaja Mia Hakovirran kolmivuotiskaudella 2011–2013 lehdessä ilmestyneiden 35 artikkelin joukosta. Valinta perusteluineen ja voittanut artikkeli on luettavissa yhdistyksen verkkosivuilta.

Pääpuhujina professori Hugh Lauder Bathin yliopistosta ja dosentti Mari Kira Aalto yliopistosta

Torstaina tutkimuspäivien pääpuhujana aloitti Hugh Lauder. Hän käsitteli omassa puheenvuorossaan korkeakoulutuksen maailmanlaajuista ´huutokauppaa' kun kasvavista talouksista, kuten Kiinasta, alkaa valmistua merkittävät määrät korkeakoulutettuja. Länsimaissa yleinen usko korkean koulutuksen mukanaan tuomasta työllisyydestä ja menestyksestä on alkanut murtua. Kilpailu työvoiman kesken on muuttumassa globaaliksi, korkeakin osaaminen ostetaan sieltä mistä se saadaan edullisimmin. Lisäksi suuri osa asiantuntijatyöstäkin digitalisoituu tulevaisuudessa. Kun korkeakoulutettuja on tarjolla paljon, niin yritysten keskinäinen kilpailu kaikkein lahjakkaimmista kasvaa. Menestyäkseen tässä tilanteessa jokaisen valtion on rakennettava omiin rakenteisiinsa ja vahvuuksiinsa perustuvaa talous- ja elinkeinopolitiikkaa.

Perjantain pääpuheenvuorossa Mira Kira käsitteli inhimillisesti kestävää ja merkityksellistä työtä. Kiran mukaan nyt eletään kestävän työn tutkimuksen kultakautta, ja ajatus positiivisuudesta on tullut keskeiseksi. Tärkeäksi on tutkimusten mukaan osoittautunut eri merkityksellisyyden lähteiden välinen dynamiikka. Mielekkyys voi työssä nousta myös työn tuunaamisesta tai kuulumisesta johonkin ryhmään tai kokemuksesta, että voi myötävaikuttaa muutokseen. Esityksen lopussa Kira esitti mielenkiintoisen näkökulman. Merkityksellinen työ luo voimavaroja, mutta myös merkityksellisyyden etsiminen on tärkeää. Se tukee kehitystä ja uudistumista. Pitää löytää tapoja, joilla tuetaan merkityksellisyyden etsimistä. Toisaalta pitää muistaa, että kietoutuminen omaan merkitykselliseen työhön voi myös rajoittaa siinä kehittymistä.

Työryhmiä runsaasti

Kaksipäiväisillä tutkimuspäivillä oli kaikkiaan 21 työryhmää. Työryhmien otsikkoja olivat mm. Dialogisuus tulevaisuuden työyhteisöissä, Ikä, työ ja terveys - tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet, Taiteet ja työelämä tai Vastuullinen johtaminen tulevaisuuden työelämässä.

Jaana Minkkinen esitteli MEADOW-tutkimuksen tuloksia työryhmässä Henkilöstöjohtaminen, työhyvinvointi ja tuloksellisuus. Esityksessä pureuduttiin organisaatiomuutoksiin ja työntekijöiden kokemaan työnimuun ja työmielihyvään. Kyselytutkimuksen mukaan työnimu ja työmielihyvä olivat vahvimmat sellaisissa tilanteissa, joissa oli kasvatettu organisaatiota tai organisaatioon oli tullut uusia toimintoja. Työnimu ja työmielihyvä olivat keskimääräistä parempia myös tilanteissa, joissa organisaatiota oli eriytetty tai hajautettu, muodostettu uusia yksiköitä tai vastuuta oli siirretty alaspäin. Vastuiden ja työnjaon muutokset sekä toimintojen tai tuotteiden ulkoistaminen ja vähentäminen olivat puolestaan yhteydessä alhaisempaan työmielihyvään ja työnimuun. Ratkaisevaa työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta ei ole se, että organisaatiota muutetaan vaan muutoksen laatu.

Uutinen Meadow-tutkimuksen väliraportoinnista...

Mistä tulevaisuuden työelämän johtaminen syntyy?

Liideri-ohjelman organisoimassa keskustelussa perjantaina iltapäivällä keskustelu tulevaisuuden johtamisesta ja työelämästä oli vilkasta. Keskustelun avasi kaksi tutkijapuheenvuoroa Anna-Leena Kurki Työterveyslaitokselta ja Erica Svärd Jyväskylän ammattikorkeakoululta. Johanna Pystynen Vincit Oy kertoi, miten voimakkaasti kasvava ICT-yritys on alkanut rakentaa uutta työntekoa tukevia malleja urakehitykseen, palkkaukseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Lopuksi Terttu Pakarinen Kuntatyönantajista ja Juha Antila SAK:sta kertoivat omia näkemyksiään Työelämä 2020 -hankkeen mahdollisuuksista ja haasteista rakentaa Suomeen Euroopan paras työelämä 2020.

Yleisö osallistui aktiivisesti keskusteluun kommentoimalla puheenvuoroja ja esittämällä omia kysymyksiään. Keskustelu aaltoili moneen suuntaan. Yhdeksi haasteeksi Työelämä 2020 -hankkeelle löydettiin ne yritykset ja muut organisaatiot, joita "uudistumisen kärpänen ei ole vielä ollenkaan purrut". Todettiin, että paneelissa esille nostetuille asioille tarvitaan enemmän julkisuutta. Ei vain isoja ulostuloja ja laajaa näkyvyyttä, vaan myös pienimuotoista lattiatason "puheeksi ottamista". Ehdotuksena nousi esille mm. "kuppilat kuntoon" -kampanja.

Yhtenä aktiviteettina ensi vuonna on Liideri-ohjelman, yhdessä Työelämä 2020 hankkeen muiden toimijoiden kanssa, käynnistämä haastekampanja. Kampanjassa haastetaan johtajia jakamaan omaa osaamistaan johtamisenkelit-verkostossa ja kaikkia työpaikkoja jakamaan omia hyviä käytänteitään toinen toisilleen eri puolilla Suomea järjestettävissä tilaisuuksissa. Keskustelun lopuksi panelisteilta kysyttiin, mikä on esimiehen ja työntekijän vastuu kehityksen ja muutoksen aikaansaamisessa. Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että molemmilla on vastuunsa: johtaja luo foorumit keskustelulle ja työntekijän roolina on aktiivisesti tarttua annettuihin mahdollisuuksiin.

Maarit Lahtonen, Tiina Lifländer, Nuppu Rouhiainen

comments powered by Disqus