Kurkiaurajohtamisessa uskalletaan heittäytyä

Hyvä työyhteisö antaa johtamiselle nosteen, joka lennättää. Parhaimmillaan organisaation johto toimii kuin kurkiaura: Jokainen hoitaa oman vastuualueensa, mutta uskaltaa myös heittäytyä muiden tuoman ilmavirran vietäväksi. Toisaalta vetäjää on syytä vaihtaa välillä.

"Hyvä johtaminen tekee hyvän työyhteisön, mutta täytyy muistaa asian olevan myös toisinpäin", sanoo Tekesin Liideri-ohjelman johtoryhmän jäsen, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston osastopäällikkö, FT Tiina Mäki. Hän vastaa 15 000 hengen organisaation henkilöstö- ja kehittämispalveluista. Tehtävänä on luoda pohjaa sille, että viraston alaiset työpaikat ovat hyviä ja haluttuja.

Väki kiertää kaukaa sellaiset paikat, joissa esiintyy klikkejä, katkeruutta ja käskyttämällä johtamista. Niissä esimies ei käy keskustelua alaistensa kanssa, ei uskalla epäonnistua tai ottaa riskejä. Hän on koonnut isot ja pienet asiat tiiviiseen seurantaansa.

Suomi on Tiina Mäen mielestä yhä liikaa käskyttämisen ja suoraviivaisen johtamisen mallimaa. Siinä missä länsinaapurit "diskuteeraavat", meillä esiintyy paljon vanhanaikaista muodollisuutta ja byrokraattisuutta. Nuoret sukupolvet odottavat avoimuutta. Jos ei pääse kyseenalaistamaan, ei myöskään kehity keskustelijana. Moni äänestää jaloillaan.

Ihanteena hyvä resilienssi

Tiina Mäki arvostaa erityisesti hyvää 'resilienssiä', esimiehen palautumiskykyä haastavista tilanteista. Johtajan tulee olla joustava. Jos näyttää inhimilliset puolensa, tulee haavoittuvammaksi. Toisaalta se lisää yhteisöllisyyttä ja ihmisten halua ottaa riskejä ilman suurta pelkoa epäonnistumisista.

"Meillä ei kansakuntana ei ole kovin hyvää riskinottokykyä. Näin on etenkin julkisella sektorilla, jossa siihen ei ole painetta. Työelämä sisältää kuitenkin paljon ristiriitatilanteita, joissa joutuu joustamaan ja miettimään asioita eri kanteilta."

Kurkiauramainen johtaminen edellyttää kaikilta vastuullista vaikuttamista, ettei kukaan huutele sivusta nurinoita, vaan kaikki kantavat osansa, niin johtajat kuin työntekijätkin.

Hallinnoinnista johtamiseen

Isossa organisaatiossa ongelmana usein on, että sitä johdetaan esimerkiksi taloushallinnon ehdoilla. Hallinnointirumbaan on helppo mennä mukaan. Sen muuttaminen johtamiseksi vaatii tietoista asennemuutosta.

Kyse ei ole organisaatiorakenteesta vaan kulttuurista, työyhteisötaitojen vahvistamisesta ja työntekijän vastuullisesta vaikuttamisesta.

"Lopetetaan virheiden etsiminen ja sallitaan kohtuullinen riskinotto! Substanssiosaaminen on etenkin julkisella sektorilla yliarvostettua, ja se estää johtajuuden kierrättämisen", heittää Tiina Mäki haasteena suomalaisten organisaatioiden kehittämiselle.

Tekesin Liideri-ohjelma

Teksti: Maija Hakala/AC-Sanafor

comments powered by Disqus