Kunnille uusia eväitä lasten hyvinvoinnin seurantaan

Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmassa toteutetun Lasten ikihyvä -hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää kunnissa lasten hyvinvoinnin seurannassa.

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula pitää hyödyllisenä alakouluikäisten lasten hyvinvoinnin mittaamisesta saatuja tuloksia. Aula oli mukana Lasten ikihyvä -hankkeen johtoryhmässä.

Vuosina 2010−2012 toteutetussa Lasten ikihyvä -hankkeessa perehdyttiin päijäthämäläisten alakoululaisten kokemuksiin omasta hyvinvoinnistaan. Tavoitteena oli selvittää, miten lasten hyvinvointia voidaan seurata. Tutkimuksessa yhdistettiin yhteiskunta- ja humanististen tieteiden tutkimustraditiota. Yhteiskuntatieteistä hyödynnettiin erityisesti lastensuojelun näkökulmia ja humanistisista tieteistä musiikkikasvatuksen metodologiaa.

Lapsiasiavaltuutettu Aula on tyytyväinen tutkimuksen esiin tuomiin asioihin ja testattuun kyselymalliin.

"Alakouluikäisten hyvinvoinnista ei ole vastaavaa valtakunnallista seurantaa kuin yläkoululaisten kouluterveyskysely on. Olisi hyvä, jos yksittäiset kunnat voisivat hyödyntää tässä hankkeessa käytettyä kyselymallia", Aula pohtii.

Hän huomauttaa, että kunnissa pitää tehdä valtuustokausittain lakisääteinen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelma.

"Kuntien suunnitelmien perustaksi tarvitaan lapsilta kerättyä tietoa. Lasten oma kokemus antaa tuntuman siitä, mitä hyvinvoinnin osatekijöitä juuri meidän kunnassa on tarpeen parantaa", Aula kuvaa.

Ihmissuhteet, kodin tunnelma ja kaverit tärkeitä

Tutkimuksessa esiin tulleet sisällöt hyvinvoinnista olivat tuttuja huomioita lapsille tärkeistä asioista. Maria Kaisa Aulan mukaan kyse on yleensä hyvin tavallisista asioista.

"Tutkimuksen arvo on siinä, että se todensi luotettavan menetelmän kautta niitä lasten hyvinvoinnin tekijöitä, jotka toistuvasti tulevat esiin lasten kanssa keskustellessani. Niitä ovat läheiset ihmissuhteet, kodin tunnelma, kaverien merkitys. Myös hyvä ruoka tulee varsin usein esiin, kuten tässäkin tutkimuksessa, Aula kertoo.

Lasten pahoinvoinnin mittaamisesta hyvinvoinnin mittaamiseen

Alakouluikäisten, siis 8-12-vuotiaiden, suomalaislasten hyvinvoinnin kokemusta on tutkittu vähän. Lasten ikihyvä -hankkeen raportin mukaan tutkimuksessa saatiin uusia näkökulmia lapsilähtöiseen tutkimusmetodologiaan.

Hankkeessa kehitetty malli tähtää erityisesti lasten positiivisen hyvinvoinnin mittaamiseen. Perinteisesti hyvinvoinnin seuranta on ollut ongelmalähtöistä, eli oikeastaan on mitattu pahoinvointia. Tutkimusraportin mukaan lapsilta itseltään kerättyä kokemustietoa tarvitaan, koska lapset ovat palveluiden asiakkaita, mutta usein heidän äänensä kuuluu käytännössä vain aikuisten välittämänä ja tulkitsemana.

Lasten ikihyvä -hankkeen raportti

Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma

Teksti: Pirkko Määttälä

comments powered by Disqus