Nelinkertainen win-win vapaaehtoisuudesta

Nelinkertainen win-win-tilanne: hoivakodin asukas pääsee ulos, hänen vapaaehtoinen kävelykaverinsa saa päiväänsä piristystä, hoivakodin hoitajalla on virkeämpi asukas ja hoivakodin palveluiden kokonaislaatu nousee.

Tähän voi tiivistää kokemukset, joita saatiin Laurea-ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Vapari-hankkeessa.

Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelman tuella kahden vuoden aikana toteutetun hankkeen perusteella luotiin vapaaehtoisten henkilöiden ja hoivayritysten yhteistyötä edistävä kumppanuusmalli. Se sijoittuu rajapintaan, joka saattaa herättää myös epäluuloa.

"Vapaaehtoiset eivät tee, eivätkä saa tehdä, varsinaista hoitotyötä. Heidän osuutensa rikastaa asukkaan elämää mutta ei hoivayrityksen kassaa", muistuttaa hankkeen projektipäällikkönä toiminut Timo Järvensivu Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Hankkeen aikana haluttiin herättää keskustelua myös siitä, että hoivakodin asiakkaan tulisi olla samassa asemassa, olipa hänen hoivapaikkansa sitten kunnan, järjestön tai yrityksen omistama.

"Paikasta riippumatta olennaista on se, että vapaaehtoisen osuus ei korvaa hoitajien työtä vaan antaa asiakkaalle enemmän arjen ihmiskohtaamisia ja pieniä tärkeitä asioita, kuten kävelyretkiä tai musiikkihetkiä", kuvaavat Tomi Oravasaari ja Soili Vento, jotka tekivät hankkeen tutkimustyön.

Vento lisää, että ajankohtainen keskustelu vanhuspalvelulaista on osoittanut, ettei laki henkilöstömitoituksineenkaan takaa laadukasta hoivaa.

"Tarvitaan myös hyvää tahtoa, johon vapaaehtoistoiminta perustuu", Soili Vento toteaa.

Toimintapa kannattaa suunnitella rauhassa

Vapaaehtoistyöstä innostuvan kansalaisen ei kuitenkaan kannata aivan suoraan marssia lähimmän hoivakodin ovesta sisään kyselemään lenkkikaveria. Vapaaehtoistyö toimii parhaimmin kun se suunnitellaan yhdessä henkilökunnan kanssa niin, että hoivakodin rutiinit ja vapaaehtoistoiminnan sisällöt saadaan sovitettua yhteen.

"Hoivakotiin voi olla suoraan yhteydessä ja tiedustella, onko vapaaehtoistoimintaa harrastettu. Ellei ole, henkilökunnalta voi pyytää yhteistä tapaamista, jossa asiaa ideoidaan. Hyvää tukea suunnitteluun saa tutustumalla Vapari-hankkeen julkaisuun kumppanuusmallista", sanoo Tomi Oravasaari.

Mallissa hoivayritys määrittelee itselleen selkeät toimintamallit ja vapaaehtoistyön koordinaattorit. Yleensä tiedot on hyvä kertoa nettisivuilla. Tärkeintä on päästä heti konkretiaan käsiksi selvittämällä, millaisesta toiminnasta vapaaehtoinen on kiinnostunut.

Hankkeen johtoryhmän puheenjohtajana toiminut Seija Paasovaara Laurea-ammattikorkeakoulun Hyvinkään yksiköstä toivoo, että kumppanuusmallin ympärille saadaan jatkossa myös uusia hankkeita.

"Tarvittaisiin vapaaehtoistyön koulutusohjelma, johon voisivat osallistua yritysten edustajat ja vapaaehtoiset yhtä aikaa. Samoin kunnissa voitaisiin mahdollisesti kouluttaa organisaatioita vapaaehtoistyöhön niin, että se edistäisi osaltaan myös yrityksissä tapahtuvaa vapaaehtoistyötä", Paasovaara pohtii.

VaPari-hankkeen kumppanuusmallista on tehty myös englanninkielinen käännös, joka tulee vapaasti saataville pdf-versiona.

Teksti: Pirkko Määttälä

 

Sanna Nuutila

comments powered by Disqus