Hyvinvointi ja pelit – Amerikan osaamista hyödynnetään kohta meilläkin

Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma kannustaa hyödynnettävissä olevien pelien maailmaan. Parhaillaan avoinna olevan tutkimushaun toivotaan tuottavan mietittyjä hankkeita pelien ja hyvinvointipalveluiden yhtymäkohdista.

Pelimaailman mahdollisuuksiin ohjaa myös Tekesin teettämä tutkimus USA:sta. Siinä tarkastellaan sosiaalisen median ja pelien roolia hyvinvointi- ja terveyspalveluissa. Pelien lisäksi Suomeen voitaisiin Amerikasta lainata myös muutamia hyvinvointipalveluiden toimintamalleja. Sellaisia esitellään Tekesin teettämässä selvityksessä Piilaakson hyvinvointipalveluista.

Suomessakin hyvinvointipalveluiden kylkeen on kehitetty pelejä niin yrityksissä kuin ammattikorkeakouluissakin. Niistä ei vielä ole saatu käyttöön varsinaisia hyödynnettäviä versioita. Kiinnostus aihealueen pelisovelluksiin on kuitenkin lisääntymässä meilläkin.

"Suurin haaste Suomessa lienee se, että pelejä ei kehitetä hyvinvointipalveluiden lähtökohdista", arvioi sosiaali- ja terveyspalveluohjelman tutkimushakua pohjustanut Mervi Pulkkanen Tekesistä.

Pelit voivat USA:n esimerkkien mukaan parhaimmillaan toimia terveydenhoidon apuvälineenä ja yksilöllisen terveyden ennaltaehkäisevänä osana. Pelejä voitaisiin hyödyntää myös sosiaalisen kuntoutuksen välineenä, esimerkiksi oman elämän hallinnan alueella.

"Vaikkapa osana kuntoutusta tai ylipäätään sellaista palveluprosessia, jossa asiakkaalla on itsenäinen rooli", Pulkkanen kuvaa.

Tämä on kuitenkin vasta ensimmäinen osa pelin elinkaarta. Pulkkasen mukaan yhtä tärkeää on muistaa pelien mahdollisuudet myös sekä palvelutuotannon että sittemmin liiketoiminnan kasvun näkökulmasta.

"Pelit mahdollistavat palvelutuotannon uudistamisen ja monipuolistamisen, jos se sellaisena halutaan nähdä. Silloin pitää myös ratkaista, miten siitä tehdään kannattavaa liiketoimintaa", Pulkkanen sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että toimivakaan hyvinvointipeli ei sinällään ole kuntoutumisen, tervehtymisen tai hoidon itseisarvo, vaan väline.

"Peli ei minua paranna, vaan toimii välineenä ja kanavana vaikkapa kuntoutujalle tai laihduttajalle."

Tekesin teettämä selvitys osoittaa, että hyvinvointipalvelujen ja pelien hyödyntäminen on USA:ssa huimaavan pitkällä verrattuna Suomeen.

"Suomessakin pelit houkuttelevat viihdepuolella. Miksi niitä ei siis olisi myös hyvinvointi- ja terveyspalveluissa, joita koko ajan tarvitaan", Pulkkanen heittää haastetta Tekesin tutkimushakuun osallistuville tahoille.

Asiakas on mahdollisuus – kun häntä tarkastellaan kokonaisuutena

Pelien lisäksi Suomeen voitaisiin USA:sta lainata myös muutamia hyvinvointipalveluiden toimintamalleja. Sellaisia esitellään Tekesin teettämässä selvityksessä Piilaakson hyvinvointipalveluista.

Perinteisessä suomalaisessa palvelutuotantomallissa hyvinvointi-, sosiaali- ja terveyspalvelut pilkotaan järjestelmän eri osissa toteutettaviksi. Sitä kautta myös asiakas, potilas, pilkkoutuu. Kerrallaan hoidetaan yhtä yksittäistä osaa, jopa usean eri organisaation tuottamana.

"Selvityksestä tulee hyvin esiin se, että amerikkalaisessa palvelujärjestelmässä vallitsee holistinen käsitys ihmisen hyvinvoinnista ja terveydestä. Jos meillä olisi sama lähtökohta, kyettäisiin ihan eri tavalla pohtimaan asiakkaiden tarpeita ja sitä kautta kehittämään kustannustehokkaampia palveluita", Mervi Pulkkanen sanoo.

Hän viittaa vilkkaana käytävään keskusteluun tulevaisuuden haasteista ja toteaa, että nykyiseen palvelujärjestelmään kaivataan muutoksia. Vaarana on, että organisaatiolähtöinen tarkastelu voi edelleen johtaa liian pirstaloituneeseen palvelujärjestelmään.

"Suomessa lakisääteisen julkisen palvelujärjestelmän rinnalla on yksityinen palvelutuotanto. Pitkään on keskusteltu jakaantuneen palvelutuotannon kansalaisia eriarvoistavasta vaikutuksesta. Tälle tarkastelukulmalle ei ole esitetty vaihtoehtoa, johon voitaisiin sitoutua", Pulkkanen huomauttaa.

Hän arvioi, että holistinen hyvinvoinnin ja terveyden näkemys voisi tarjota uuden ja järjestelmää jopa radikaalisti uudistavan tulokulman.

"Tällöin keskiöön nostetaan ihminen, palvelunkäyttäjä, jolloin palvelutuotannolla olisi yhteinen käsitys siitä, mikä on yksilötasolla hoidon ja huolenpidon tavoite riippumatta siitä, kuka palvelun tuottaa, Pulkkanen kuvaa."

Amerikassa käytössä olevaa näkökulmaa Pulkkanen toivoisi myös ikääntymisen ja sen vaikutusten tarkasteluun.

"Suomessa ikääntymiseen liittyvien palveluiden uudistamista leimaa ongelmalähtöisyys. USA:ssa ikääntyminen nähdään positiivisena asiana ja mahdollisuutena. Mahdollisuus innovaatioihin ja liiketoiminnan monipuolistamiseen ja kasvuun on siellä myönteinen asia", Pulkkanen sanoo.

Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelman rahoitus mahdollistaa uusien asiakaslähtöisten ja innovatiivisten palveluratkaisujen kehittämisen. Lisäksi Tekesin Huippuostajat-ohjelma rahoittaa julkisen toimijan hankinnan uudistamista, jolloin julkinen toimija voi haastaa palveluntuottajat etsimään yhdessä vaikka holistisia palveluratkaisuja hyvinvoinnin ja terveyden alueelle.

Lisätietoja

Health gaming in USA -selvitys (pdf)

Hyvinvointipalveluiden mekanismit ja kehitysnäkymät Piilaaksossa -selvitys (pdf)

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma

Huippuostajat-ohjelma

Skene – Games Refueled -ohjelma

Teksti: Pirkko Määttälä

 

comments powered by Disqus