Kuntaliiton Kietäväinen Puuinfossa: Uusia rahoitusmalleja tarvitaan peruskorjauksiin

14.11.2013
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen patistelee rakennusteollisuutta kehittämään uusia innovaatioita ja konsepteja massiiviseen vanhojen kerrostalojen korjausurakkaan. Korjausvelan suuruudeksi koko rakennuskannan osalta on arvioitu jopa yli 30 mrd €. Siitä noin pari miljardia jää kuntien vuokrataloyhtiöiden vastuulle, arvioi Kietäväinen.

- Tämän hoitamiseen tarvitaan toimivia rakentamisen innovaatioita ja ennen muuta markkinointia ja tietoa korjausrakentamisen ratkaisuista. Tässä kuntien rahoitustilanteessa joudutaan miettimään myös uusia rahoitusmalleja, koska perinteisillä keinoilla ei urakasta selvitä.

Vanhojen 1960-70 -luvuilla rakennettujen kerrostalojen ja muiden rakennusten peruskorjausvelka kasvaa koko ajan ja siitä on tullut suuri kansantaloudellinen haaste. Energiatehokkuutta parantavan peruskorjauksen piirissä arvioidaan olevan yli puoli miljoonaa asuntoa, josta huomattava osa on kuntien omistamia vuokra-asuntoja. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen kaipaa rakennusteollisuudelta uusia rakentamisen innovaatioita ja konsepteja peruskorjausurakan toteuttamiseen.

- Toivomme Kuntaliitossa, että rakennusalan toimijat voisivat kehittää peruskorjaushankkeisiin rakentamisen innovaatioiden lisäksi uusia rahoitusmalleja public-private -pohjalta. Tällainen voisi olla esimerkiksi malli, jossa peruskorjauksen avulla saatavat säästöt talon lämmityskustannuksissa ohjataan peruskorjauksen rahoittamiseen. Samoin kunnissa tullaan ottamaan lisääntyvässä määrin käyttöön erilaisia rakennusten elinkaarimalliratkaisuja, joissa rakentaminen ja ylläpito yhdistyvät, kuvailee Kietäväinen.

Vastuu peruskorjausten laadusta rakentajille

Kietäväisen mukaan kunnat eivät ottaisi tulevaisuudessa enää nykyisessä määrin riskiä huonosta rakentamisesta, vaan haluavat siirtää vastuun rakentamisen laadusta ja toiminnallisuudesta peruskorjauksen toteuttajaorganisaatiolle. - Tässä mallissa myös toteuttajan intressissä täytyy olla hyvä, laadukas ja toimiva rakennus, jossa saavutetaan sille tavoitteeksi asetetut energian säästötavoitteet, kuvailee Kietäväinen.

Kunnissa haetaan myös muilta toimialoilta ratkaisuja, jotka eivät sido kunnan omia varoja vaikka kunnat saisivatkin markkinoilta edullista rahaa. Kietäväisen mukaan rahoitusmallien kehittäminen on välttämätöntä, koska liian harvassa asunto-osakeyhtiöissä tai edes kunnan omistamassa vuokrataloyhtiössä on varauduttu taloudellisesti edessä oleviin korjauksiin. Koko maamme rakennuskannan arvoksi on yleensä arvioitu noin 360 mrd €, jonka korjausvelka on arvioitu olevan jopa yli 30 mrd €. Vaikka kuntien osuutta tästä kokonaisuudesta ei ole selvitetty kunnolla, suuruusluokaltaan arvioidaan noin pari miljardia jäävän kuntien vuokrataloyhtiöiden vastuulle. Tämän lisäksi kunnilla on toimitilojen ja kunnallisteknisen infran korjausvelkaa muutaman miljardin verran. ienilläkin kunnilla saattaa olla omistuksessa 200 asuntoa ja kaikilla on sama ongelma, miten peruskorjaukset saadaan tehtyä.

- Nyt tarvitaan uusien rahoitusmallien lisäksi rakennustuoteteollisuudelta innovaatioita ja rakentamisen konsepti, millä parannetaan energiatehokkuutta ja kohennetaan vanhojen talojen julkisivuja. Esimerkiksi TES-menetelmällä tehdyissä korjaushankkeissa on saavutettu hyviä tuloksia sekä energiansäästön että julkisivujen kohentumisen osalta, muistuttaa Kietäväinen.

Tekes edistää korjausrakentamisen kehittämistä Rakennettu ympäristö -ohjelmassa ja hankintojen kehittämistä Huippuostajat-ohjelmassa. Lisäksi Tekes on rahoittanut TES-menetelmän kehittämistä.

Haastattelu on kokonaisuudessaan luettavissa Puuinfon sivuilta

comments powered by Disqus