Globaalit arvoverkostot syrjäyttivät klusterit

Miten ja missä arvo syntyy ja kenelle se jää? Tämä ratkaisee yritysten ja maidenkin menestyksen. Kysymys on Suomen hyvinvoinnin ja talouskasvun näkökulmasta erittäin tärkeä.

Yritysten arvoketjut ja klusterit ovat laajentuneet arvoverkostoiksi. Maat ja alueet eivät enää välttämättä erikoistu toimialoittain tai klustereittain. Globaali työn ja tuotannon jako on hajottanut toimialat ja klusterit eri puolille maailmaa tuotanto- ja arvoverkostojen vaiheiksi tai työtehtäviksi.

Jyrki Ali-Yrkkö ETLAsta pohtii arvoverkostojen ja arvonlisän syntymistä Tekesin rahoittamassa selvityksessä "Mysteeri avautuu – Suomi globaaleissa arvoverkostoissa".

Keskeisten havaintojen mukaan:

  • Arvonlisä muodostuu pääosin muissa toiminnoissa ja tehtävissä kuin yleisesti ajatellaan tai tilastojen pohjalta päätellään. Globaalitalouden arvoketjut – tai pikemminkin verkostot – ovat hyvin monimutkaisia. Se, mihin kohtaan ketjussa arvo kasautuu, ratkaisee yritysten, alueiden ja viime kädessä kansantalouksienkin menestymisen.
  • Arvo syntyy entistä useammin aineettomalle omaisuudelle tai aineettomille tuotannontekijöille: tutkimus- ja kehitystyölle, suunnittelulle, muotoilulle, brändille, markkinoinnille, jakelulle ja erilaisille palveluille. Aineeton pääoma on herkästi liikkuvaa, mikä tekee siitä houkuttelevan kohteen elinkeinopolitiikalle.
  • Elektroniikkateollisuudessa suurin osa arvonlisästä jää kehittyneisiin maihin. Kulutuselektroniikan tuotteiden arvonmuodostus on kuitenkin vain osittainen kuva globaalitalouden toiminnasta. Esimerkiksi konepajateollisuudessa tilanne on toisin.
  • Metalli- ja konepajateollisuudessa kokoonpanon siirtyminen ulkomaille merkitsee sitä, että myös iso osa komponenttihankinnoista siirtyy ulkomaille. Vaikka tuotteen loppukokoonpano synnyttää usein vain vähän arvonlisää, valmistuksella on kytköksiä muiden työtehtävien ja toimintojen sijaintiin näillä toimialoilla.
  • Konsernien sisäisessä kaupassa käytetyt siirtohinnat ratkaisevat pitkälti sen, missä yritysten voitot näkyvät. Tällä on suora yhteys siihen, missä maissa tuotteen arvonlisä ja sitä kautta bruttokansantuote syntyy.

"On tärkeää ymmärtää yritysten arvoverkostojen toimintalogiikkaa, jotta tiedostamme missä korkean osaamisen ja arvonlisän toiminnoissa Suomella on kilpailuetua nyt ja tulevaisuudessa. Silloin voimme suunnata myös julkista innovaatiorahoitusta ja -politiikkaa viisaasti tulevaisuuden menestystekijöihin", Jari Hyvärinen Tekesistä korostaa.

"Suomi on selviytynyt tähän mennessä hyvin globaalissa työnjaossa. Suomella on monipuoliset mahdollisuudet pärjätä myös tulevaisuudessa. Se edellyttää kuitenkin erottautumista – tapahtuipa se innovatiivisilla tuotteilla, brändillä, tehokkailla toimintatavoilla tai huippulaadulla", Hyvärinen sanoo.

Mysteeri avautuu – Suomi globaaleissa arvoverkostoissa (Ali-Yrkkö, 2013, ETLA B 257)

comments powered by Disqus