GAP 2013 käynnistyi 15 suomalaisyrityksen voimin

8.8.2013
Heinäkuun lopulla 50 yritysjohtajaa eri puolilta maailmaa kokoontui UCLA Andersonin kampukselle Global Access Program (GAP) -ohjelman aloitukseen. Suomalaisyrityksiä oli jälleen eniten, joista kullekin oli valittu viiden MBA-opiskelijan tiimi.

Johtajat ja oppilaat kohtasivat nyt ensi kertaa. Jatkossa opiskelijat laativat yrityksille liiketoiminta-suunnitelmat, joilla laajentua ulkomaille.

Anders Innon toimitusjohtaja (Tomi Alapaattioski, keskellä) ja CIO Eero Laaksonen ja opiskelijat.- Yritykset ja oppilaat viettävät kaksi päivää yhdessä. Johtajat vastaavat opiskelijoiden kysymyksiin ja päin vastoin. Yhdessä he päättävät toimintasuunnitelmasta. Mitkä ongelmat on ratkaistava? Miten kartoitetaan yritykselle sopivia uusia markkinoita? Ja mitä yritysten on tehtävä, GAP-ohjelman markkinointijohtaja Paul Brandano luettelee.

Ohjelmistoja kaupan avuksi

Suomalaisista GAP-yrityksistä löytyy tänä vuonna yhteisiä piirteitä. Analyze2 ja Teknovisio ovat ohjelmistopohjaisia, kauppoja palvelevia yrityksiä.

- Laskemme ihmisiä kauppakeskuksissa. Mittaaminen alkaa jo kaupan ovella. Siellä on sensoreita ja videotunnistimia, joihin asiakas rekisteröityy. Asiakasta seurataan myös sisällä. Teemme heidän liikkeistään analyyseja ja vertaamme näitä tietoja muihin liiketietoihin. Yhdessä ne muodostavat optimointiraportin, perustan, jolla kauppa kykenee tehostamaan toimintaansa, Teknovision toimitusjohtaja Juha Tapani Ruohonen selittää.

Anders Inno keskittyy nettikauppoihin.

-Toimitamme verkkokaupoille täydellisen liiketoimintastrategian – miten yrityksen tulee toimia internetissä, jotta se saa mahdollisimman paljon rahaa, Anders Innon toimitusjohtaja Tomi Alapaattikoski kiteyttää.

Kenttätyöntekijöiden viestintä uudelle tasolle

Suomalaisyrityksistä kolme on erikoistunut kenttätyöntekijöiden ja pääkonttorin välillä olevan kommunikaation parantamiseen. Kullakin on hieman eri asiakaskunta ja painotus, mutta perusidea on sama: työntekijä syöttää kentällä tekemänsä työn tiedot kannettavalle tietokoneelle, josta ne siirtyvät yhtiön pääkonttoriin. Tällaisia firmoja ovat In4Mo, Pancomp ja Pocum.

- Meillä on tuoteperhe, jolla yritykset hoitavat liikkuvaa työvoimaansa – työnjonotusta, laskuttamista ja töiden ohjaamista. Työntekijät käyttävät Pocumin ohjelmistoa kentällä matkapuhelimilla, tablettitietokoneilla ja kannettavilla. Esimerkiksi Toyotan trukkihuolto on yksi asiakkaistamme, Pocumin toimitusjohtaja Vesa Tauriainen kuvailee.

- Pancomp tekee liikkuvan kenttähenkilöstön työnohjausjärjestelmiä. Meidän segmentit ovat siivous ja vartiointi. Esimerkiksi siivooja menee kohteeseen, kirjautuu sisään Pancompin päätelaitteella ja työn loppuessa ulos. Tieto menee suoraan järjestelmään, jossa ollaaan koko ajan ajan tasalla siitä, mitä kentällä tapahtuu. Näin saadaan läpinäkyvyys koko palveluprosessiin, Pancompin myyntijohtaja Jan Mäkelä kuvailee.

Dokumentinhallinnalla tietotulva kuriin

Prewisen ohjelmistoa käytetään henkilökunnan kouluttamiseen ja M-Filesin asiakasyritysten dokumenttien arkistointiin.

- Kysymys on esimerkiksi siitä, miten yritys hallitsee sopimuksia, miten ne löytyvät, mistä tiedät milloin ne ovat päättymässä ja keille asiakkaille ne ovat. Ohjelmistomme avulla dokumentit löytyvät nopeasti ja helposti. Versiohistoria on tallessa. Yritys hyötyy siitä valtavasti, toimitusjohtaja Miika Mäkitalo M-Filesista kehuu.

Verkkotekniikkaa kriittisiin yhteyksiin

Goodmill Systems tarjoaa radiolinkkeihin perustuvia monikanavareitittimiä asiakkaille, joille hyvät yhteydet ovat elintärkeitä, kuten palo- ja poliisilaitoksille. Creanordin järjestelmällä taas teleoperaattorit pystyvät valvomaan verkkonsa teknistä laatua.

- Palveluntarjoajat, jotka tekevät teleoperaattoreille verkkoyhteyden, pystyvät Echo Vault -tuotteellamme tarkkailemaan oman verkkonsa laatua. Eli sekä palvelun tarjoaja, että vastaanottaja näkevät reaaliaikaisesti verkon laadun ja pystyvät näin puuttumaan ongelmiin saman tien, Creanordin myyntijohtaja Jari Pylvänen selvittää.

Liikunnasta hauskaa

H2 Wellbeing tekee liikunnasta hauskaa nettipalvelullaan, johon voi merkitä liikuntaharjoitteita punttisalitreeneistä siivoukseen.

Sairaalatekniikkaa ja muuta käsinkosketeltavaa

Mukana on myös käsinkosketeltavia tavaroita tarjoavia yrityksiä. Kaksi niistä toimii sairaala-alalla. Serres valmistaa nestepusseja potilaille ja Merivaara ratkaisuja leikkaussaliin.

- Teemme sairaalakalusteita, leikkaussalilaitteita ja softaa sekä kommunikaatio- ja kontrollijärjestelmiä sairaaloihin ja hoivakoteihin. Näemme uudelle Open OR- ja integraatiopuolen tuotepaletillemme kasvumahdollisuuksia USA:ssa, toimitusjohtaja Vesa Vihavainen Merivaarasta toteaa.

Exact Tools tekee työkaluja putkimiehille ja Rocsole mittalaitteita, joilla selviää, mitä putkien sisällä virtaa.

- Teemme kuvantavia mittalaitteita, joilla voi analysoida putken sisältö. Umpiputkesta pystytään näkemään, mitä putken sisällä liikkuu. Mittausta ei tehdä optisesti, vaan sähköisesti. Johdamme pikkuisen sähköä putkeen. Sen jälkeen mitataan ja lasketaan. Tuleva kuva on laskennallinen kuva, joka näyttää, mitä putkessa menee, kaupallinen johtaja Pasi Laakkonen Rocsolesta selostaa.

Kaikki suomalaisfirmat operoivat omalla erikoissektorillaan. Ne ovat jo ansainneet kannuksensa kotimaassa ja monilla on toimintaa myös ulkomailla. Nyt halutaan edelleen laajentua ja kansainvälistyä. Melkein jokaisella siintää toive tulla Yhdysvaltain markkinoille.

- Halusimme löytää fokuksen ja toimialan – sellaiset partnerit, jotka auttavat löytämään sen, missä meidän tuotteemme toimisi parhaiten. Jo lapsuudenunelmanani on ollut muuttaa Yhdysvaltoihin, Pocumin Vesa Tauriainen myöntää.

Yhdysvaltain toimipaikaksi Tauriainen kaavailee Texasin Houstonia, sillä yrityksillä on siellä kumppaneita ja alueelle on keskittynyt muita samantyyppisiä palveluyrityksiä. Sitä paitsi kaupungin eteläinen sijainti tarjoaa astinlaudan Latinalaiseen Amerikkaan.

Suomi GAP-maiden ykkönen

Yritykset saivat alunperin kuulla GAP-ohjelmasta Tekesiltä, joka on aktiivisesti haravoinut ohjelmaan soveltuvia firmoja ympäri Suomea. Myös GAP-ohjelman johtaja Bob Fosterille maa on tullut tutuksi.

- Yleensä Suomi on yritysten määrässä GAP-maiden ykkönen – niin nytkin. Niiden 12 vuoden aikana, jotka olen ollut ohjelmassa mukana, GAP:iin on osallistunut noin 145 suomalaisyritystä. Olemme kiitollisia Tekesille ja sen teknologia-asiantuntija Minh Lamille saamastamme tuesta. Matkustan itse Suomeen joka vuosi puoleksitoista viikoksi haastattelemaan potentiaalisia GAP-yrityksiä, Foster taustoittaa.

Täysipäivätyötä tekeville MBA-opiskelijoille GAP on tärkeä prosessi, sillä se on heidän lopputyönsä.

- Olimme yhteydessä yritykseen ensi kertaa kuukausi sitten. Soitimme ja esittelimme itsemme ja keskustelimme jatkosta. Nyt olemme syventyneet yksityiskohtiin. Näiden kahden päivän jälkeen meillä on virallinen suunnitelma ja tavoitteet, joiden pohjalta laadimme liiketoimintasuunnitelman, Pocumin tiimissä työskentelevä MBA-opiskelija Jeff Siu kertoo.

- MBA-opiskelijat ovat aivan loistavia. Heidän ensimmäinen versionsa materiaalistamme on parempi, kuin mitä itse olemme saaneet tehtyä. Opiskelijat ovat perehtyneet asiaan erittäin hyvin. Heillä on oikeasti ymmärtämystä tästä alasta. Yleensä ulkopuoliset on aluksi johdatettava alaan aika perusteellisesti, Tauriainen kiittää.

Muilta yritysjohtajilta kuulee samanlaista suitsutusta.

- He ovat nuoria, ahkeria, päteviä, innostuneita ja kunnianhimoisia. He ovat jo selvittäneet paljon asioita. He ovat kaikki töissä, osa jopa vähän tällä alalla. Kiinnostus ja yritys on kovaa. Olen erittäin tyytyväinen, Goodmill Systemsin toimitusjohtaja Petteri Suomalainen myhäilee.

- Meillä on viiden hengen GAP-tiimi, jossa on kaksi naista ja kolme miestä. He ovat aktiivisen tuntuisia nuoria ammattilaisia, joilla on kova draivi päällä. Joukossa on paljon toimialamme osaamista – neljä viidestä on tehnyt alan töitä ja mukana on yksi lääkäri. Niinpä meidän ei tarvitse käydä toimialakohtaisia yksityiskohtia kovinkaan paljon läpi. Liiketoiminnan johtaja Tomi Karvo Serresistä iloitsee.

GAP-ohjelma etenee siten, että MBA-opiskelijat tekevät tutkimustaan haastattelemalla alansa potentiaalisia asiakkaita, kilpailijoita, tutkijoita sekä muita toimijoita ja osallistuvat messutapahtumiin. Opiskelijat ovat jatkossakin tiiviissä yhteydessä yritysjohtoon. He myös matkustavat Suomeen tutustumaan yrityksen toimintaan. Lopputulokset eli liiketoimintasuunnitelmat esitellään GAPin joulukuisessa päätöstilaisuudessa juhlavasti yritysjohdon ja tuomariston edessä.

Seuraava yrityshaku ensi vuoden ohjelmaan käynnistetään syyskuussa.

Lue lisää

Teksti: Tomi Hinkkanen, Los Angeles

Kaj Nordgren

comments powered by Disqus