Taidetta yrityksiin - ei vain seinille!

26.11.2013
Elinkeinoelämää uudistavat innovaatiot eivät synny pelkästään diplomi-insinöörien ja ekonomien voimin vaan kehittyäksemme tarvitsemme luovaa ajattelua ja kulttuurien ymmärrystä.

Taiteessa on käyttämätöntä kapasiteettia gallerioiden, teattereiden ja museoiden ulkopuolellakin. Suomessa on vielä aavistus 70-luvun kulttuuriajattelua, mikä osin jarruttaa ja yksipuolistaa keskustelua taiteen vaikuttavuuden laajentamisesta ja taiteilijoiden osaamisen käyttämisestä alati muuttuvassa yhteiskunnassa. Ne taiteilijat, jotka ovat laajentaneet osaamistaan ja verkostojaan julkisen sektorin kehittäjiin, yrityksiin tai ryhtyneet vaikkapa yrittäjiksi, ovat edelläkävijöitä omalla toimialallaan inspiroiden yhteistyökumppaneitaan luovuuteen ja ihmislähtöiseen ajatteluun.  

Teknologiayritysten ja luovien ihmisten kohtaamisia

Start up -yrittäjä, kuten taiteilijakin, haluaa muuttaa maailmaa. Piilaakson monissa teknologialähtöisissä start upeissa yrityksen omistajat tulevat eri aloilta. Yksi taitaa teknologian, toinen numerot ja kolmas voi olla kuvataiteilija. Suuret ja perinteikkäät pohjoisamerikkalaiset teknologiayritykset ovat innokkaita tietämään, mitä kaikkea he voivat luovilta ja kulttuureja tuntevilta ihmisiltä oppia.  Samaan aikaan kun Slushissa pitsataan konsepteja, jotka haastavat olemassa olevan käytäntöjä, kahden kilometrin päässä Taidehallissa Là-Bas festivaaleilla 40 taiteilijaa ympäri maailmaa kyseenalaisti olemassa olevia tapoja ja tottumuksia performanssin, ääni-, video- ja valokuvataiteen keinoin. Sattuman kautta tai fasilitoimalla voisi syntyä yllättäviä kohtaamisia.

Taide sekä erilaiset ruohonjuuritason interventiot ja innovaatiot edustavat usein ihmislähtöistä ajattelua, mikä pitää ottaa huomioon vaikkapa kaupunkisuunnittelussa.  Yhteisötaide, (eng. Socially Engaged Art, Public Engaged Art), jossa taitelija sitoutuu toimimaan yhdessä yleisönsä kanssa, saattaisi avartaa näkökulmia vanhustenhoidossa. Internet-taide kybertaiteena inspiroisi visioimaan palveluiden kehittämistä kun informaatio kehittyy vuorovaikutteisesti eri systeemien välillä. Erilaisten taidelähtöisten menetelmien, kuten teatterin, musiikin ja kuvataiteen avulla voidaan tutkia ja analysoida ihmisen tunnemaailmaa, toimintaympäristöä ja valintoja. Tuntemalla asiakas, käyttäjä, kuluttaja – miten ihminen halutaankaan määritellä, voidaan kehittää sellaisia tuotteita ja palveluita, joilla on laadullista merkitystä ihmisten elämässä.

Muotoilua yritysten kehittämistoimintaan

Julkisella sektorilla on monia hankkeita, joissa aktivoidaan elinkeinoelämää kokeilemaan muotoilua ja taidelähtöisiä menetelmiä yrityksen kehittämistoiminnassa, esimerkkinä opetus- ja kulttuuriministeriön luovan osaamisen skaalaamista edistävä CreMa-pilotti, joka saanee jatkoa.  Työ- ja elinkeinoministeriö lanseerasi Muotoile Suomi -ohjelman keväällä, jonka yksi toimenpide tulee olemaan Finnish Design Centre -toimintamalli, jota parhaillaan suunnitellaan ja jossa Tekesillekin on rooli tarjolla.

Meille innovaatiorahoittajille on tärkeää ymmärtää erilaisten kokeilujen ja menetelmien arvo tai arvottomuus innovaatioprojekteissa.  Osaammeko suunnitella tarpeellisia ohjelmapalveluita, tunnistammeko edelläkävijöiden liiketoimintamalleja, löydämmekö isosti ajattelevat, visionääriset ja riskiä ottavat yritykset, annammeko riittävästi mahdollisuuksia yritysten, kolmannen sektorin toimijoiden ja aktiivisten kansalaisten innovaatioyhteistyölle?

Kirjoituksesta julkaistiin lyhempi versio Kauppalehdessä 29.10.2013.             

Teksti: Merja Salonen

"Massisen Koneen” myyntipäällikkö Kai Bäck
(Carl-Kristian Rundman keskellä) ja fiktiivisen yrityksen
huippumyyjät (Marc Gassot ja Jarkko Pajunen)
haastavassa muutostilanteessa, jota asiakasyleisö ideoi ja ratkaisee.
ArtSense Oy

Kuva: Frida Rundman
comments powered by Disqus