Energiatehokkuuden käytännön kokemukset tuotava esille

24.10.2013
Taloyhtiöissä kaivataan kipeästi lisää tietoa toteutetuista energiatehokkuutta parantavista hankkeista. Taloyhtiöille tehdyn kyselyn mukaan miltei kaksi kolmasosaa vastaajista kertoo haluavansa tietää enemmän eri vaihtoehtojen kustannustehokkuudesta ja tarjolla olevien ratkaisujen vaikutuksesta energiatehokkuuteen.

Tietoa tarvitaan monipuolisesti erilaisten remonttityyppien tuloksellisuudesta ja hankkeiden onnistumisen edellytyksistä, selviää Suomen Kiinteistöliiton ja Tekesin järjestämästä kyselystä.

Energiatehokkuus mukaan jo suunnitteluvaiheeseen

Miltei puolet (48 %) vastaajista arvioi, että energiatehokkaiden vaihtoehtojen nykyistä parempi huomioiminen hankkeiden suunnittelun yhteydessä edistäisi energia­tehokkuuden toteutusta käytännössä.

Kaksi kolmasosaa vastaajista arvioi kuitenkin, että parhaiten taloyhtiöiden energiatehokkuutta edistettäisiin lisäämällä korjaus- ja energia-avustuksia ja energiatehokkuuden parantamisesta kertovan tiedon määrää.

”Tässä on markkinarakoa ja uutta liiketoimintaa yrityksille ja suunnittelijoille, jotka pystyvät selkokielellä kertomaan energiatehokkuutta parantavista vaihtoehdoista”, arvioi ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen Tekesistä.

Putkiremontin päätöksenteossa korostuvat toimiva yhteistyö ja hyvä tiedottaminen

Toimiva yhteistyö urakoitsijan kanssa esimerkiksi asukkaiden toteuttamissa muutostöissä ja hyvä tiedottaminen remontin eri vaiheissa nousivat tärkeimmiksi putkiremontin päätöskritee­reiksi. Miltei yhtä korkeiksi nousivat arviot energian- ja vedensäästöstä sekä käytettä­vyyden parantamisesta ja korjausvelan välttämisestä.

Vähiten vaikutusta raportoitiin olevan energialuokan muuttumisella ja mahdollisuudella asunnon viilennykseen.

Julkisivu- ja ilmanvaihtoremonttien päätöksenteossa korostuivat eniten hyvä tiedotta­minen, lämmitysenergian säästö ja asumismukavuuden lisääntyminen.

Vastaajat nostivat lämmitysjärjestelmän uudistamisen tärkeimmiksi päätöskriteereiksi järjestelmän luotettavuuden ja pitkäikäisyyden sekä energiansäästön. Seuraavaksi tärkeimmät kriteerit olivat asumiskustannusten huomioiminen ja uudistuksen takaisin­maksuaika. Mahdollisuus uusiutuvan energian hyödyntämiseen sekä edullinen urakka­hinta eivät painaneet päätöksenteossa aivan edellisten lailla. Vähiten vaikutusta kerrottiin olevan hiilidioksidipäästöillä ja energiatodistuksen energialuokalla.

Ryhmäkorjausten edistäminen edellyttää tiedon lisäämistä ja esteiden raivaamista

Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometrin tuloksissa on havaittu, että noin kaksi kolmasosaa taloyhtiöiden edustajista suhtautuu myönteisesti yhteishankkeiden mahdollisuuteen. Todellisuudessa hankkeita on toteutunut ryhmäkorjauksena vain marginaalisesti. Ryhmäkorjausten esteitä lueteltiin vastaajien avoimissa vastauksissa suuria määriä, nämä vastaukset perustuivat usein kokemuksiin yhteistyöhankkeista.

Jotta ryhmäkorjaukset voisivat yleistyä, tarvitaan vastaajien mielestä lisää tietoa siitä, kuinka hankkeita voidaan toteuttaa ja mitä hyötyä niistä saadaan. Tiedon lisäksi tarvitaan lisää vuorovaikutusta taloyhtiöiden välille. Vastaajat tunnistivat myös kaupunginosayhdis­tysten ja alueellisten huoltoyhtiöiden sekä isännöitsijöiden avainroolin ryhmäkorjausten edistämisessä.

Kysyttäessä minkä kanavan kautta tietoa energiatehokkuuden parantamisesta remont­tien yhteydessä haluttaisiin saada, 70 prosenttia vastaajista mainitsi Internet-sivustot. Noin puolet vastaajista halusi tietoa myös koulutustilaisuuksista sekä alan lehdistä ja kirjallisuudesta.

Lisätietoa:

Pääekonomisti Jukka Kero
Suomen Kiinteistöliitto ry
jukka.kero (at) kiinteistoliitto.fi
050 5480231

Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen, Rakennettu ympäristö -ohjelma
Tekes
sampsa.nissinen (at) tekes.fi
02950 55687

www.era17.fi, www.kiinteistoliitto.fi, www.tekes.fi

Kyselyn kuvaus:

Suomen Kiinteistöliitto ja Tekes järjestivät Kiinteistöliiton taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille remontteja ja energiatehokkuutta koskevan kyselytutkimuksen 3.–22.9.2013. Kysely liittyy Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika (ERA17) -yhteishankkeeseen. Vastaajia oli 1026 henkeä. Kyselyn vastaajat edustavat kaikenkokoisia taloyhtiöitä ympäri maata. Vastaajien kiinteistöt edustavat varsin hyvin kiinteistöjen ikäjakaumaa Suomessa.

Eero Lukin

comments powered by Disqus