Asunto-osakeyhtiöiden yhteistyöllä huomattavia etuja lähiösaneeraukseen

Jotta saneeraushankkeissa voitaisiin hyödyntää toistuvuuden ja sarjatuotannon tarjoamia etuja, olisi asunto-osakeyhtiöiden järkevää lyöttäytyä yhteen ja muodostaa suurempia hankkeita, joissa voidaan tehokkaammin hyödyntää ja kehittää korjausrakentamisen malleja.

Teollisesti 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut, saneeraustarpeessa olevat lähiöt odottavat uusia ajatuksia korjausprosessiin, mutta myös korjausinvestointien rahoitukseen.

"Sarjatuotannolla saadaan saneerauksen tarpeessa olevien lähiöiden korjausrakentamiseen vaadittua kustannustehokkuutta. Sarjatuotannon edut ovat saavutettavissa asunto-osakeyhtiöiden yhteistyöllä: isoissa kokonaisuuksissa voidaan hyödyntää toistuvia suorituksia ja teollisia prosesseja. Kaikki hyötyvät. Haasteellista on, miten asunto-osakeyhtiöt löytävät toisensa muodostaakseen yhteishankkeita", toteaa kehityspäällikkö Antti Pirhonen NCC Rakennus Oy:stä.

Asuinkerrostalojen korjausrakentamisen edullisuutta ja lähiöiden täydennysrakentamisen kannattavuutta tutkittiin eri osapuolien kannalta Tekesin käynnistämässä ApRemodel-hankkeessa vuosina 2010–2013.

"Hankkeessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa asunto-osakeyhtiöiden saneerausprosesseja ja täydennysrakentamisen ongelmia kokonaisvaltaisesti niin kunnan, asukkaiden, naapurien, rakennusyhtiöiden kuin rahoittajien näkökulmasta. Tavoite kustannustehokkaasta lähiöiden saneerauksesta on yhteinen, mutta se ei toteudu, jos jokainen optimoi tavoitetta omalta kannaltaan", sanoo Vantaan kaupungin rakennusvalvontajohtaja Pekka Virkamäki.

Täydennysrakentamisesta kunnille 70 prosentin säästöt

Lähiöiden täydennysrakentamisen avulla asunto-osakeyhtiöt voivat laskea saneerauskustannuksia, mutta sillä on myös kauaskantoisempia vaikutuksia.

"Rakennuskohtaisella saneerauksella päivitetään asunnot teknisesti nykytasoon. Asuntoyhtiöiden yhteistyö tarjoaisi ainutkertaisen mahdollisuuden täydennysrakentamiseen ja kaupunkiuudistukseen. Näin voidaan parantaa kuihtuvien alueiden viihtyvyyttä, kun uudet asukkaat luovat kysyntää uusille lähipalveluille ja rakennuskantaa voidaan uudistaa. Tuo hetki on juuri nyt", Antti Pirhonen korostaa.

Lisärakentaminen kaupunkirakenteen sisällä mahdollistaa kunnallistekniikan rakentamisessa jopa 70 prosentin säästöt verrattuna uusien alueiden rakentamiseen.

"Hallinnolliset ja lainsäädännölliset puitteet on saatava kuntoon, muutoin toimenpiteet jäävät yksittäisiksi. Teollisesti, aluerakentamisen menetelmillä rakennetut 1960- ja 1980-lukujen lähiöt on voitava uudistaa ja täydentää teollisesti", painottaa Pekka Virkamäki.

Hankkeessa pilottialueina olivat Tampereen Tammela, Espoon Karakallio ja Vantaan Myyrmäki. Hankkeen toteutukseen osallistuivat Aalto-yliopisto, Salfordin yliopisto, Suomen Kiinteistöliitto, Tampereen teknillinen yliopisto ja VTT. Tekesin lisäksi rahoittajina olivat ARA, Espoon, Tampereen ja Vantaan kaupungit ja Talonrakennusteollisuus ry sekä A-Rakennuttajat Oy, NCC Rakennus Oy, Nibe Systems Oy ja Tampereen Vuokratalosäätiö.

Ohjelman tuloksia esitellään keskiviikkona 17.4.2013 Helsingissä järjestettävässä seminaarissa.

Lisätietoja

Antti Pirhonen, NCC Rakennus Oy
puh. 050 3099 122, antti.pirhonen (at) ncc.fi

Pekka Virkamäki, Vantaa
puh. 050 559 2082, pekka.virkamaki (at) vantaa.fi

Tom Warras, Tekes
puh. 029 50 55839, tom.warras (at) tekes.fi

 

comments powered by Disqus