Johtamistyö ansaitsee tulla näkyväksi

Hyvä johtaja hallitsee strategiat, verkostot, henkilöstöjohtamisen, viestinnän, hallinnon… Mistä kaikesta johtamisen kokonaisuus muodostuu? Tekesin, Suomen Kuntaliiton, Itä-Suomen yliopiston sekä tutkimuskuntien rahoittama tutkimushanke pureutuu johtamiseen kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Kuntatalolla 12.12.2012 järjestetyssä seminaarissa oli mahdollisuus tutustua alustavasti JOHTAVAT-hankkeen tuloksiin sekä kuulla tutkijoita ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.

"Johtaminen on työtä, joka ansaitsee tulla näkyväksi", tutkimushanketta johtava professori Vuokko Niiranen Itä-Suomen yliopistosta kiteyttää yhden hankkeen perusteeseistä.

Niiranen tunnistaa ajassamme ilmiön, että johtajista ja johtamisesta on populaaria puhua vähätellen. Tiedetäänkö, mitä kaikkea johtajat tekevät ja mitä tapahtuisi, jos he eivät tekisi töitään?

Johtajia tarvitaan

JOHTAVAT-hankkeen eri tutkimusosuuksissa on hahmoteltu johtamisen kokonaisuutta. Tarkastelun alla on muun muassa ollut se, mitä eri puolilta tulevat odotukset tarkoittavat johtajan työssä, mitä johtajan työn moniulotteisuus käytännössä tarkoittaa, minkälaisia ovat johtajan verkostot, ja mitä johtaja tekee, kun hän johtaa. Tutkimuksen kohteena on myös siirtyminen asiantuntijasta asiantuntijoiden johtajaksi, miten johtajaa johdetaan sekä johtajan urapolku ja johtamisviestintä.

Johtaminen on laaja kokonaisuus, ja odotuksia tulee monelta taholta. Tällöin strategian merkitys työn suunnittelussa korostuu.

"Sosiaali- ja terveysjohtajien viitekehys rakentuu niin taloudesta, hallinnosta, palveluista vastaamisesta kuin henkilöstöjohtamista", Niiranen kuvaa.

Valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet sekä kansainvälinen ohjaus heijastuvat osaltaan työhön.

"Johtaja ei voi jättää jotain näistä alueista pois ja sanoa, että tuo ei minua kiinnosta", Niiranen muistuttaa.

Tutkimuksessa tehdyssä kyselyssä johtajat kokivatkin johtavansa nimenomaan kokonaisuuksia. Myös yhteistyö, innostaminen ja verkostot nousivat tärkeiksi. Vastauksissa nousi vahvasti esiin se, että johtajia ja johtamista tarvitaan.

Johtaja organisaation voimavarana

Paneelikeskustelussa kuultiin sosiaali- ja terveysjohtajien omia näkemyksiä työstään.

Tutkija Mari Koivistoinen toi esiin omassa esityksessään sen, että johtajat tunnistavat muutosviestinnän merkityksen. Näin oli tapahtunut myös Kiteellä:

"Mitä kovempi turbulenssi on, sitä tärkeämpää on viestintä. Kesälahti ja Kitee ovat tekemässä kuntaliitosta ensi vuoden alusta. Tavoitteemme on, että henkilöstö tietää asioista samalla kuin lehdistökin.

anostaminen viestintään on toiminut", Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitoksen johtaja Airi Turunen Kiteeltä kertoi.

Keskustelua siitä, onko johtaja organisaation voimavara vai kuluerä, herätteli sosiaali- ja terveysjohtaja Päivi Tryyki Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Sotesista. Hän muistutti, että myös johtajat ovat osa henkilöstöä, jonka jaksamista tulisi miettiä muutoksissa.

"Ilmassa on sitä henkeä, että johtajia pitäisi vähentää jokaisen organisaatiomuutoksen yhteydessä. Ajatellaan, että jäljelle jäävät pystyvät tekemään jäljelle jäävän työn, koska sitä ei ole paljon, tai se ei ole tärkeää."

Näin asia ei ole, korostivat sekä tutkijat että seminaarin osanottajat. Turunen muistuttikin, että strategisen johtajan verkostojen ja yhteyksien poliittiseen johtamiseen tulee olla kunnossa.

Palvelutuotantojohtaja Päivi Raukko Hämeenlinnasta halusi tuoda positiivista näkökulmaa keskusteluun johtajuudesta.

"Johtaminen on valtavan hieno asia. Se on koko organisaation verisuonisto ja sydän, joka pitää toiminnan liikkeellä ja elossa. Johtajuus on kunnia, ja työhön on annettava mahdollisuudet ja resurssit", Raukko maalaili.

Lisää asiakaslähtöisyyttä julkisiin organisaatioihin

Sosiaali- ja terveysjohtajien paneelista tuli viestiä niin poliittisille päättäjille kuin johtajille itselleen. Toivomuslistalla oli muun muassa selkeä valtakunnallinen tavoite siitä, mihin sote on menossa. Kotkan vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist puolestaan peräänkuulutti sen miettimistä, miten tarkkaan asioista säädetään laeissa, ja missä asioissa jätetään varaa innovaatioihin kuntatasolla.

Tryykin terveiset menivät kuntien uusiin valtuustoihin: hän toivoi valtuutetuilta intoa perehtyä kunnolla faktatietoon, jonka perusteella päätökset tehdään.

Päivi Raukon visiossa julkiset organisaatiot olisivat entistä asiakaslähtöisempiä.

"Teemme palveluja asukkaille ja heidän hyvinvointiinsa. Kun tämä on mielessä, se luo tekemiseen terveen dynamiikan: olemme töissä palvelujen käyttäjiä ja kuntalaisia varten", Raukko kiteytti jokaiselle kuntatyöntekijälle sopivan ohjenuoran.

Tavoitteena sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden selkeyttäminen

Sote-johtajat saivat heti osan terveisistään perille, sillä sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko toi tilaisuuteen valtiovallan tervehdyksen.

Risikko korosti osaavan johtamisen tärkeyttä. Hän kertoi pohtineensa, miten kunta- ja palvelurakenneuudistusta voisi tukea johtamisella.

"Kyse on isosta muutoksesta, joka tarvitsee muutoksen johtajia eri tasoilla", Risikko sanoi.

Ministeri kiinnitti huomion siihen, että Suomessa on yli 60 erilaista sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta.

"Järjestelmä on monimutkainen. Mitä enemmän rajapintoja, sitä suurempi on vaara, että asiakas putoaa rajapintojen väliin."

Risikko kertoi, että tavoitteena on, että sosiaali- ja terveydenhuolto olisi jatkossa yhtenä kokonaisuutena. Järjestämis- ja rahoitusvastuun tulisi olla samassa organisaatiossa, eli kunnalla.

"Tavoittelemme nykyistä laajempia väestöpohjia, koska silloin kantopohjaa on enemmän. Palvelujärjestelmän johtamisen, ohjaamisen ja kehittämisen tulisi myös olla yhtenä kokonaisuutena", ministeri linjasi.

Risikko yhtyi sote-johtajien huoleen sosiaali- ja terveydenhuollon linjauksista.

"Kuntien pitää tietää, mihin suuntaan ollaan menossa, jotta osataan tehdä oikeita päätöksiä. Poliittinen tuki on todella tärkeä niille, jotka ovat muutoksen johtajia varsinaisessa prosessissa."

Ministerin mukaan se, että sosiaali- ja terveydenhuollossa toimitaan asiantuntijaorganisaatioissa, tuo oman haasteensa lähijohtamiseen.

"Sosiaali- ja terveysjohtaminen on asioiden johtamista, mutta ennen kaikkea se on ihmisten johtamista. Ilman osaavaa johtamista palvelurakenteiden uudistaminen ei onnistu", Risikko viestitti.

Lisätietoja

Tekes
asiantuntija Maarit Lahtonen
maarit.lahtonen (at) tekes.fi
p. 029 50 55944

Itä-Suomen yliopisto
professori Vuokko Niiranen
vuokko.niiranen (at) uef.fi

Teksti: Hanna-Maija Kause, Recommended

Kaksi ja puoli vuotta sitten käynnistynyt JOHTAVAT-hanke jatkuu ensi vuoden maaliskuun loppuun, jolloin myös raportti tuloksista valmistuu. Tutkimushankkeessa ovat mukana Hämeenlinna, Jyväskylä, Kotka, Salo, Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitos/Kitee sekä Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut SOTEsi/Sastamala. Hankkeen rahoittajina toimivat Tekes, Kuntaliitto, Itä-Suomen yliopisto sekä tutkimuskunnat. Tutkimushanke on Tekesissä osa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmaa.

 

comments powered by Disqus