Challenge Finland ratkaisee ja tekee ongelmista liiketoimintaa

Hakuaika: to 28.01.2016 - ti 29.03.2016

Challenge Finland on kilpailu, jossa haetaan kaupallistettavia ratkaisuja merkittäviin ongelmiin. Kilpailun tavoitteena on yhdistää tehokkaasti suomalaista huippututkimusta ja yritysten tutkimus- ja kehittämistyötä. Kilpailulla vauhditetaan uusien suomalaisten vientituotteiden ja palvelujen löytämistä.

Kenelle kilpailu on tarkoitettu?

Kilpailu on tarkoitettu suomalaisille huippututkijoille ja yrityksille, jotka haluavat muuttaa maailmaa paremmaksi ja joilla on ratkaisun avaimia taskuissaan. Kilpailu on kaksivaiheinen.

Kilpailun ensimmäisen vaiheen rahoitus on tarkoitettu tutkimusorganisaatioille.

Ensimmäisessä vaiheessa tutkijat saavat laittaa kaikki peliin. Mikä haaste kaipaa ratkaisua? Miten huippututkimus tarjoaa ratkaisun haasteeseen? Onko haasteen taustalla liiketoimintapotentiaalia? Ongelmat ja niiden ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi puhtaisiin teknologioihin, terveyteen, digitalisaation hyödyntämiseen tai kokonaan uusiin liiketoimintakonsepteihin. Markkinat näille ratkaisuille ovat globaalit ja tutkimus keino löytää ratkaisu ongelmaan. Jo tässä vaiheessa tutkimusorganisaatioiden pitäisi keskustella tiiviisti yritysten kanssa.

Kilpailun toinen vaihe on tarkoitettu tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteisprojekteille.

Toisessa vaiheessa haastamme yritykset tekemään huippututkimuksesta liiketoimintaa. Ratkaisun mahdollistava tutkimus jatkuu kilpailun toisessa vaiheessa, mutta sen rinnalle tulevat yritykset kehittämään maailman parhaasta osaamisesta tuotteita ja palveluja asiakkaiden tarpeeseen. Tavoitteena on, että tutkimustulokset ovat kiinteä osa yritysten innovaatioiden kehitystä. Toisessa vaiheessa kilpailua huippututkimus ja yritysten innovaatioprosessit yhdistetään toimimaan yhdessä uudella tavalla entistä synkronoidummin.

Mitä Challenge Finland kilpailussa rahoitetaan?

Kaksivaiheisen kilpailun ensimmäisessä vaiheessa tutkimushanke-ehdotukset kisaavat keskenään projektisuunnitelmilla, joista parhaimmat valitaan rahoitettaviksi. Projektisuunnitelmassa kuvataan:

  • ongelma
  • ehdotettu ratkaisumalli
  • ratkaisun alustava liiketoimintapotentiaali
  • miten projektissa luodaan vahva ongelman, ratkaisun ja asiakkaan yhteensopivuus ("problem solution fit")
  • miten tutkimuksen tekevä sekä ratkaisun kaupallistava konsortio kootaan sekä
  • mahdollinen muu valmisteleva työ

Ehdotuksista parhaat saavat Tekesin rahoituksen tutkimus- ja esiselvityshankkeeseen, jossa tutkimuksella syvennetään ymmärrystä ongelmasta ja ratkaisun sopivuudesta asiakkaalle sekä rakennetaan tutkimuskonsortiota ja yritysyhteistyötä. Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa konsortion ei siis tarvitse olla valmis, eikä kaikkien ratkaisuun tarvittavien osapuolien vielä mukana. Riittää, että idea on kirkas, suunta selkeä ja osaaminen huippua.

Uusien innovaatioiden kehittäminen ei onnistu oletusten pohjalta. Siksi ongelman ja ajatellun ratkaisun merkitystä, relevanssia ja arvoa loppuasiakkaalle todennetaan iteroiden hankkeen aikana.

Kilpailun ensimmäisen vaiheen aikana Tekes verkottaa rahoitusta saavia tutkimushankkeita yritysten kanssa ja hankkeilla on mahdollisuus pitchata ideaansa eri areenoilla sen lisäksi, että hankkeet itse rakentavat määrätietoisesti toteuttajakonsortiota.

Ensimmäisessä vaiheessa hankkeiden kustannusarvio on enintään 100 000 € ja Tekesin rahoitus on enintään 70 % hyväksytyistä kustannuksista.

Kilpailun toiseen vaiheeseen valitaan parhaat tutkimusryhmät ensimmäisen vaiheen työn tulosten ja loppuraportin perusteella, joka on samalla kilpailun toisen vaiheen tutkimussuunnitelma. Toisen vaiheen keskeisimmät valintakriteerit ovat:

  • ongelman, ratkaisun ja asiakkaan osoitettu yhteensopivuus
  • ratkaisun kilpailuetu ja markkinapotentiaali
  • yritysten sitoutuminen ratkaisun kaupallistamiseen konsortiossa omin kehittämishankkein tai inkind-panostuksin
  • tutkimuksen tieteellinen laatu, joka arvioidaan kansainvälisessä vertaisarvioinnissa (arvioinnin toteuttaa Suomen Akatemia)

Projektin toisen vaiheen aikana tehdään käytännön ratkaisun mahdollistavaa tutkimusta ja kehitetään yritysten valmiutta hyödyntää paremmin suomalaisen huippututkimuksen tuloksia.

Toisessa vaiheessa rahoitetaan tutkimusorganisaatioiden ja yritysten muodostamien konsortioiden yhteishankkeita, joilla on riittävät resurssit ratkaisujen nopeaan kehittämiseen ja kaupallistamiseen.

Tekes rahoittaa tutkimusorganisaatioita kilpailun aikana yhteensä 30 miljoonalla eurolla (Tekesin rahoitusosuus on enintään 70 % tutkimushankkeiden hyväksytyistä kokonaiskustannuksista). Tutkimushankkeiden toteuttamisen päättymisaika on 31.10.2018.

Tekes rahoittaa yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa laina- ja avustusrahoituksella. Yritysten hankkeisiin ei liity määräaikaa.

Aikataulu

28.1.–29.3.2016
I Vaihe: hakuaika

30.3.–31.5.2016
I Vaihe: arviointi ja päätöstenteko

1.6.–14.11.2016
I Vaihe: projektien toteutus ja hakuaika II vaiheeseen

15.11.2015–16.1.2017
II Vaihe: toteutuneiden projektien/II vaiheen hakemusten arviointi
ja päätöksenteko

17.1.2017–31.10.2018
II Vaihe: projektien toteutus

Challenge Finland toteuttaa hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeen tavoitteita.

Tekes suosittelee avointa tieteellistä julkaisemista

Tekes on sitoutunut avoimen tieteen- ja tutkimuksen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Tavoitteena on, että julkisen tutkimuksen tuottamat julkaisut ja julkiset tiedot ovat helposti kaikkien saatavilla jatkokäyttöä varten. Avoin julkaiseminen edistää tutkimustiedon laajempaa hyödyntämistä tutkimuksen ja elinkeinoelämän tarpeisiin.

Suosittelemme Tekesin julkisissa tutkimusprojekteissa avointa julkaisemista. Vaiheen 2 projektin tutkimussuunnitelman tulee sisältää julkaisusuunnitelma, jossa avoin julkaisu on otettu huomioon. Suosittelemme käyttämään oman tutkimusorganisaation ohjeistusta Open Access -julkaisemisesta.

Lisätietoja tapahtumissa

3.2.2016  Tekes ja Suomen Akatemia järjestävät infon Tekesin ja Akatemian kärkihankerahoituksesta Finlandia-talolla. Tilaisuudessa on mahdollisuus keskustella Challenge Finland -kilpailusta.

29.2.2016  Tekes järjestää Challenge Finland -kilpailusta infotilaisuuden tutkijoille ja yrityksille. Tilaisuuden yhteydessä rahoituksen hakijat voivat esitellä lyhyesti (10 min) alustavan ehdotuksen ratkaistavasta ongelmasta, ratkaisumallista ja tutkimusideasta Tekesille ja muille osallistujille. Saat palautetta ideastasi ja voit verkostoitua mahdollisten yhteistyökumppanien kanssa. Jos haluat käyttää tätä mahdollisuutta, lähetä yhteystietosi ja vapaamuotoinen korkeintaan yhden sivun pituinen kuvaus ideastasi sähköpostilla osoitteeseen cf@tekes.fi 23.2.2016 mennessä. Puheenvuoroja voidaan pitää rajallinen määrä, joten toimi nopeasti!

Lisätietoja

Tärkeää: Kilpailussa kokeillaan uutta toimintatapaa, joten etenemiseen liittyvät asiat ja jotkut aikataulut voivat muuttua ja päivittyä. Seuraa kilpailun verkkosivuja ja muuta viestintää.

Jukka Leppälahti
puh. 029 50 55879

Mirja Kaarlela
puh. 029 50 55643

Erja Ämmälahti
puh. 029 50 55422

Maarit Lahtonen
puh. 029 50 55944

Markku Heimbürger
puh. 029 50 55977

sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@tekes.fi

Millaista tutkimusta rahoitamme vaiheessa yksi?

Esitetyn ongelman ja sen ratkaisumallin ymmärryksen syventäminen ( hyvä problem solution fit), kaupallistamissuunnitelman ja konsortion kehitys sekä muu valmisteleva työ.

  • Hakemuksessa määritellään alustavasti ongelma ja sen ratkaisumalli, jonka perustellusti voidaan olettaa realisoituvan enintään keskipitkällä aikavälillä (3-5v). Ongelman on kosketettava riittävän laajaa potentiaalista asiakaskuntaa ja sen oltava luonteeltaan sellainen, että asiakkaat (ongelman omistajat, loppuasiakkaat) olisivat valmiita maksamaan sen ratkaisusta.

  • Hankkeessa syvennetään ymmärrystä ongelman ja ratkaisumallin todellisesta liiketoimintapotentiaalista ja siitä ollaanko ratkaisemassa tässä mielessä oikeaa ongelmaa. Kun ymmärretään hyvin asiakkaan todellisia ja hänelle tärkeitä toimintoja tai todellista tarvetta (asiakkaan "job to be done"), ollaan ehkä löydetty ongelma, jonka ratkaisu luo liiketoimintaa.

  • Ongelmaan ja määriteltyyn ratkaisumalliin liittyvää ymmärrystä ja niihin liittyvien oletusten (hypoteesien) verifiointi "kokeellisesti" on keskeisen tärkeää. Verifiointia voidaan tehdä monilla tavoilla, mm.
    - Asiakkaan kontaktointi ja haastattelut
    - Protojen ja demojen luonnosten esittely
    - Power point slide show tai animaatiot: virtuaaliset demot

  • Palaute voi myös osoittaa, että ongelmaan ja ratkaisumalliin liittyvät oletukset olivat virheellisiä mutta näitä muuttamalla (iterointi, pivot) voidaan luoda parempi lähtökohta tai luopua kehityksestä kokonaan. Haun toiseen vaiheeseen voi siis esittää tällaisen muutetun ehdotuksen.

  • On selvää, että edellä kuvattu työ onnistuu helpoimmin, jos jo vaiheessa 1 tehdään yhteistyötä yritysten kanssa vaikka Tekes ei tässä vaiheessa edellytä yritysrahoitusta. Tarvittaessa Tekes voi rahoittaa yritysten työtä normaalien yritysrahoitusinstrumenttien kautta. Vaiheen 1 loppuraporttiin ja vaiheen 2 hakemukseen syntyy kuvaus ongelman ja ratkaisumallin relevanssista asiakkaille sekä kuinka asiaa on verifioitu.

Konsortion kokoaminen kehitykseen ja kaupallistamissuunnitelma

  • Hankkeen toinen päätehtävä on luoda tutkimuskonsortio ja yritysyhteistyö sekä saada yritykset sitoutumaan ratkaisun kaupallistamiseen vaiheeseen 2. Tämä näkyy vaiheen 2 hakemuksessa parhaimmillaan yritysten rinnakkaishakemuksina tai muina käynnistyneinä yrityshankkeina, joissa on vahva linkki tutkimuskonsortion työhön ja esitettyyn tutkimusaiheeseen. Tekes huomioi valinnoissa vaiheeseen 2 tietyn konsortion työhön liittyvän ja myös mahdollisesti myöhemmin käynnistyvät yrityshankkeet mikäli näiden liitynnästä, aikataulusta ja sisällöstä saadaan yritykseltä konkreettinen kuvaus hakuvaiheessa.

Muu valmisteleva työ

  • Hankkeessa voidaan myös tehdä teknistaloudellisia tarkasteluja, markkinatutkimuksia, kokeita ja muuta valmistelevaa työtä tarpeen mukaan.
Millaista tutkimusta rahoitamme vaiheessa kaksi?

Parhaat tutkimusryhmät valitaan vaiheeseen 2 ensimmäisen vaiheen työn tulosten ja loppuraportin perusteella, joka on samalla kilpailun toisen vaiheen tutkimussuunnitelma. Vaiheen kaksi hakemus ja suunnitelma (vaiheen 1 sisältöraportti) lähetetään Tekesiin 15.11.2016 mennessä.

Vaiheen 2 hankkeissa kehitetään ratkaisua siten, että parhaimmassa tapauksessa ratkaisuja saadaan käyttöön hallituskauden aikana. Mahdollinen jatkokehitys tämän kilpailun jälkeen tulisi tapahtua kaupallisesta pohjalta yritysvetoisissa hankkeissa, joita Tekes voi tukea normaalien valtuuksien puitteissa.

Minkä kokoisia projektit voivat olla?

Ensimmäisessä vaiheessa rahoitetaan tutkimusorganisaatioiden valmistelevia hankkeita, joiden kustannusarvio on enintään 100 000€ ja Tekesin rahoitus on enintään 70 % hyväksytyistä kustannuksista.

Toisessa vaiheessa tavoitteena on rahoittaa tutkimusorganisaatioiden ja yritysten muodostamien konsortioiden rinnakkaisia hankkeita, joilla on riittävät resurssit ratkaisujen nopeaan kehittämiseen ja kaupallistamiseen.

Tekes on varautunut käyttämään Challenge Finlandissa enintään 30M€ kärkihankerahoitusta tutkimusorganisaatioiden rahoittamiseen (70 % kustannuksista). Tekes on varautunut käyttämään yrityshankkeiden rahoitukseen rinnakkaishankkeina vähintään 30‒40M€.

Mitä tarkoitamme innovaatiokyvykkyyksillä ja ”problem solution fitillä”?

Innovaatioiden kehittämisestä, innovaatiokyvykkyyksistä ja onnistumiseen johtavista tekijöistä on saatu viime vuosien aikana paljon uutta tietoa. Oleellisin voidaan tiivistää toteamukseen "Ei kannata kehittää sellaista, jota kukaan ei tarvitse". Tämän vuoksi on jo alussa selkeästi määriteltävä loppuasiakkaalle merkittävä ongelma ja luonnosteltava siihen ratkaisu, josta voi syntyä liiketoimintaa.

Liiketoimintaa voi syntyä, jos joku on valmis maksamaan ongelman ratkaisusta. Ongelman ja ratkaisumallin taustalla on usein asiakkaalle tärkeä toiminto tai tarve (jobs to be done, Clayton Christensen), jonka paremmin tekemisestä tai tarpeen täyttämisestä ollaan valmiit maksamaan. Kannattaa huomata, että asiakas itse ei välttämättä tiedä tarvitsevansa ratkaisua tai ei itse tunnista tarvetta erityisesti aivan uusien ratkaisujen ollessa kyseessä. Tämän vuoksi kehittäjien on itse perehdyttävä hyvin asiakkaan todelliseen tilanteeseen ja toimintaan. Tärkeintä on, että ei toimita oletusten pohjalta vaan ongelman ja ajatellun ratkaisun merkitystä ja relevanssia asiakkaan toimissa verifoidaan, jolloin saavutetaan uskottava näkemys ongelman, ratkaisun ja asiakkaiden yhteensopivuudesta (problem-solution fit, Eric Ries, 2011). Kun verifiointia tehdään jatkuvasti asiakasrajapinnassa, saadaan myös palautetta, joka parantaa kehitystyön tulosten hyödyntämismahdollisuuksia ja liiketoiminnan kehityksen onnistumismahdollisuuksia. Palautteen myötä voidaan ratkaisumallia muuttaa, jolloin onnistumisen mahdollisuudet paranevat. Toisaalta jos verifiointi ei onnistu eikä idean muutoksilla voida korjata tilannetta, voidaan nopeammin luopua kehittämästä jotain jota kukaan ei halua ja säästetään resursseja muualle.

Tässä tutkimuksen haastekilpailussa sovelletaan edellä kuvattuja periaatteita kaksivaiheisessa hakukilpailussa. Eräänä onnistumisen avaimena on tutkijoiden ja yritysten tiivis yhteistyö.

Lisätietoa:

Valintakriteerit

Vaiheessa 1 tavoitteena on käynnistää useita "proof of concept" -esiselvityshankkeita, jotka valitaan seuraavien arviointikriteerien perusteella:

  1. Esitetyn ongelman ja ratkaisumallin uutuus ja kilpailuetu, useiden hyödyntämisreittien olemassaolo, markkinapotentiaali ja merkitys innovaatioiden synnylle sekä mahdollinen yhteiskunnallinen merkitys.

  2. Työsuunnitelman laatu ongelman, ratkaisumallin ja asiakkaan yhteensopivuuden sekä relevanssin varmistamiseksi ("problem solution fit" saavuttaminen).

  3. Sen yrityspohjan laajuus, joka voi potentiaalisesti hyötyä ja osallistua innovaatioiden luomiseen esitettyyn ongelmaan ja ratkaisumalliin liittyen ja yrityspohjan konkretisointi. Työsuunnitelma yritysyhteistyön luomiseksi ja konsortion kokoamiseksi vaiheeseen 2.

  4. Hakijan tiimi vaiheessa 1 ja mahdollisuudet osoittaa riittävät resurssit Challenge Finland -toimintaan myös vaihetta 2 ajatellen.

Vaiheeseen 2 valintakriteerit ovat:

  1. Ongelman, ratkaisumallin ja asiakkaan yhteensopivuuden ja relevanssin (problem solution fit) uskottavuus vaiheessa 1 tehdyn työn valossa
  2. Konsortion laatu ja kaupallistamissuunnitelman uskottavuus
  3. Ratkaisumallin uutuusarvo ja kilpailuetu, useiden hyödyntämisreittien olemassaolo, markkinapotentiaali ja merkitys innovaatioiden synnylle sekä yhteiskunnallinen merkitys
  4. Tutkimuksen tieteellinen taso
Hakuprosessi vaiheessa yksi

Lähetä varsinainen hakemus Tekesin sähköisen asiointipalvelun kautta 29.3.2016 mennessä. Liitä hakemukseen projektisuunnitelma (korkeintaan 3 sivua). Tasavertaisen arviointiprosessin ja hakukilpailun nopean etenemisen takaamiseksi määräajan jälkeen jätetyt hakemukset eivät ole mukana arvioinnissa eikä niille näin ollen myönnetä rahoitusta.

Vaiheessa 1 Tekes ei edellytä yritysrahoitusta. Yritysyhteistyö on kuitenkin tarpeen vaiheen 1 työn tekemiseksi ja vaiheeseen 2 pääsemiseksi.

Hakupalvelimella valitse hakulomake Elinkeinoelämän kanssa verkottunut tutkimus vaihtoehto ja täytä lomake soveltaen ja huomioiden vaiheen 1 työn sisältö ja tavoitteet. HUOM: Tutustu erikseen hakulomakkeen täyttöohjeeseen.

Valitse hakemuslomakkeen perustiedoissa valikosta "Liittyykö hakemus Tekesin ohjelmaan" vaihtoehto "Challenge Finland".

Rahoituspäätökset tehdään mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään 31.5.2016 mennessä.

Yhteistyöstä

Uskomme, että Challenge Finland kilpailu onnistuu ratkaisemaan ongelmia ja luomaan innovaatioita, jos tutkijat yritykset ja rahoittajat tekevät tiivistä yhteistyötä uusia toimintatapoja hakien. Haetaan rohkeasti uusia ideoita ongelmien ratkaisemiseksi ja toimitaan määrätietoisesti ratkaisujen kehittämisessä ja kaupallistamisessa.

Tekes järjestää hakukilpailun ja hankkeiden aikana useita verkottumis- ja sparraustilaisuuksia tutkijoille, yrityksille ja muille yhteistyökumppaneille. Erityisesti vaiheen 1 toteutuksen aikana hankkeiden tavoitteita ja työtä esitellään sparraustilaisuuksissa, jotta halukkaat yritykset voivat liittyä haluamiinsa konsortioihin vaihetta 2 varten. Teemoina voi olla myös esimerkiksi innovaatiokyvykkyys, kokeileva kehittäminen ja lean startup -metodi. Seuraa aktiivisesti haun verkkosivuja.