Tutkimushaku: MEADOW-aineiston jatkoanalyysit

Tekes rahoitti Suomessa vuosina 2012–14 EU-rahoitteisessa MEADOW-projektissa (Measuring the Dynamics of Organisation and Work) luodun konseptin mukaisen tutkimuksen, jossa selvitettiin laajan työnantaja- ja työntekijähaastatteluaineiston avulla mm. suomalaisten yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden innovatiivisuutta ja uudistumista, työ- ja organisaatiokäytäntöjä sekä työntekijöiden suhdetta työhönsä ja muutoksiin siinä. Haastatteluaineistoihin yhdistettiin Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja. Suomen MEADOW-tutkimuksesta on julkaistu Tekesin katsauksina kaksi raporttia (kolmas raportti julkaistaan syyskuussa 2014). Tekes avaa tutkimushaun, jossa haetaan aineistojen jatkoanalyysien pohjalta uutta osaamista, joka palvelee yleisesti Tekesin proaktiivisen toiminnan ja innovaatiorahoitustoiminnan kehittämistä sekä erityisesti Tekesin Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa -ohjelman ja työ- ja elinkeinoministeriön koordinoiman Työelämä 2020 -hankkeen kehittämistä.
Hakuaika: ke 10.09.2014 - pe 17.10.2014

Tutkimushaku on suunnattu julkisen tutkimuksen organisaatioille – yliopistoille, korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja ammattikorkeakouluille.

Haussa rahoitetaan enintään 500 000 eurolla julkisen tutkimuksen hankkeita.

Tutkimushaun sisältökuvaus  

Yleiset tavoitteet

Tekes on yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten haastavien tutkimus- ja kehitysprojektien ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja aktivoija. Tekesin toiminnalla edistetään yritysten kansainvälistä kilpailukykyä, autetaan kasvattamaan tuotantoa ja vientiä sekä luodaan perustaa työllisyydelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Tutkimushaulla haetaan MEADOW-aineistojen analysoinnin pohjalta uutta osaamista, joka auttaa Tekesiä kehittämään ja uudistamaan proaktiivista ja innovaatiorahoitustoimintaansa näihin tavoitteisiin pääsemiseksi. www.tekes.fi/

Tekesin vuonna 2012 käynnistyneen Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa -ohjelman tavoitteena on auttaa yrityksiä uudistamaan liiketoimintaansa kehittämällä johtamista, työn tekemisen tapoja ja työntekijöiden osaamista. Liideri-ohjelman kolme painopistealuetta ovat henkilöstön aloitteellisuudesta ja luovuudesta kilpailuetua hakeva johtaminen, työntekijälähtöinen innovointi sekä uudet tavat tehdä työtä. Tutkimushaulla haetaan MEADOW-aineistojen analysoinnin pohjalta uutta osaamista, joka auttaa Tekesiä kehittämään ja uudistamaan Liideri-ohjelman toimintaa, palveluja ja itse painopistealueita. tekes.fi/liideri/

Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoiman Työelämä 2020 -hankkeen visiona on, että Suomessa on vuonna 2020 Euroopan paras työelämä. Suomen työelämää pyritään parantamaan neljällä painopistealueella: innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä osaava työvoima. Tutkimushaulla haetaan MEADOW-aineistojen analysoinnin pohjalta uutta osaamista, joka auttaa Työelämä 2020 -hanketta ja sen toimijoita kehittämään ja uudistamaan toimintaansa tukemaan vision saavuttamista. tyoelama2020.fi/

MEADOW-haastatteluaineisto

MEADOW-tutkimuksen aineisto koostuu työnantaja- ja työntekijähaastatteluista. Työnantajahaastattelut toteutettiin maalis-kesäkuussa 2012. Ne käsittävät 1531 puhelinhaastattelua (nettovastausprosentti 76). Tiedonkeruun yksikkönä yksityisellä sektorilla oli yritys. Haastattelujen määrä teollisissa yrityksissä oli 540 ja palveluyrityksissä 599. Julkisella sektorilla vastaavana tiedonkeruun yksikkönä toimi valtion virasto (N=136), seurakunta (N=134) ja kunnallisella sektorilla – tapauksesta riippuen – joko koko kunta (N=62), hallintokunta (N=124) tai kuntayhtymä (N=66). Kasvuyrityksistä otettiin oma otos (N=209). Kasvuyrityksiksi määriteltiin yritykset, jotka olivat kasvaneet vuosina 2007–10 henkilöstömäärältään keskimäärin vähintään 15 prosenttia vuodessa. Haastattelut kohdistettiin vain sellaisiin työnantajayksikköihin, joissa työskenteli vähintään 10 henkeä.

Työntekijähaastattelut toteutettiin syys-joulukuussa 2012 niistä työnantajayksiköistä, joiden johdon edustaja oli haastateltu. Haastateltavat työntekijät valittiin näistä yksiköistä satunnaisesti rekisteritietojen pohjalta. Haastatteluja toteutettiin yksikköä kohti yksi tai kaksi työnantajayksikön koosta riippuen. Haastattelujen kokonaismäärä oli 1711. Nämä jakautuivat sektoreittain seuraavasti: teolliset yritykset (N=591), palveluyritykset (N=502), kunnallinen sektori (N=315), valtiosektori (N=170) ja seurakunnat (N=133). Haastatellut työntekijät eivät siis edusta satunnaisotantaa Suomen kaikista palkansaajista. Otoksen ulkopuolella ovat mm. alle 10 hengen työnantajayksiköissä työskentelevät ja alle 1,5 vuotta kyseisessä yksikössä työskennelleet. Työntekijähaastattelujen tarkoituksena ei ollut luoda tilastollisesti edustavaa kuvaa suomalaisten työntekijöiden työoloista, vaan täydentää rekisteriaineistojen ja työnantajahaastattelujen avulla saatua informaatiota tutkimuksen kohteena olevista työnantajayksiköistä. Tästä syystä informaation antajiksi haluttiin työntekijäpuolelta valita vain sellaisia henkilöitä, jotka olivat työskennelleet kyseisessä työnantajayksikössä vähintään tietyn minimiajan.

Tekesin rahoittamasta projektista, jonka yhteydessä aineisto koottiin, on julkaistu kaksi raporttia Tekesin katsauksina (kolmas raportti julkaistaan syyskuun 2014 aikana). Niissä haastatteluaineistoihin yhdistettiin Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja.

Raportti 1 (Tekesin katsaus 299/2013 pdf) sisältää työnantajahaastatteluaineiston perusraportoinnin mm. työnantajayksikön sektorin, toimialan ja koon mukaan. Lisäksi raportissa tarkastellaan tutkijoiden tekemän innovatiivisuusluokittelun pohjalta, kuinka innovatiiviset organisaatiot eroavat muista, kuinka kasvuyritykset eroavat muista ja kuinka vientiyritykset eroavat muista.

Raportti 2 (Tekesin katsaus 300/2013, pdf) sisältää työntekijähaastatteluaineiston perusraportoinnin mm. työnantajayksikön sektorin, toimialan, koon ja innovatiivisuuden mukaan. Raportissa erotetaan monessa kohdin toisistaan esimies- ja ei-esimiesasemassa olevat vastaajat toisistaan. Analyyseissa on myös yhdistetty työnantaja- ja työntekijäaineistoja toisiinsa.

Raportti 3 (julkaistaan syyskuussa 2014) sisältää työnantaja- ja työntekijäaineistojen yhdistelyjen pohjalta mm. analyysit, joissa on luokiteltu työnantajayksiköitä tuote- ja palveluinnovaatioiden toteutumisen ja työn imun esiintymisen osalta ja selvitetty kuinka yleistä näiden samanaikainen esiintyminen on eri taustamuuttujien suhteen. Lisäksi raportissa on analysoitu työnantajayksiköiden kehittämisaktiivisuutta ja työntekijöiden roolia kehittämistyössä. Raportissa on myös ryhmitelty yrityksiä organisaatio- ja johtamiskäytäntöjä kuvaavien latenttien luokkien analyysin perusteella ja selvitetty, kuinka ko. luokat ovat yhteydessä eri taustamuuttujiin.   

Haastatteluaineistot ovat saatavissa Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun:

Suomen MEADOW-projektin metodologia perustuu EU-rahoitteisessa projektissa tehtyyn työhön. MEADOW-metodologiaan perustuva tutkimus on toteutettu myös Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa.

http://meadow-project.eu/

Kysymyksenasettelut

Tekes ei halua määritellä yksiselitteisiä tutkimuskysymyksiä, joihin se etsii vastauksia haun perusteella. Rahoitettavien tutkimusten tulee kuitenkin olla sellaisia, jotka mahdollisimman monipuolisella tavalla pyrkivät synnyttämään sellaista uutta osaamista, joka edellä kuvatuilla tavalla palvelee yleisesti Tekesin toiminnan sekä erityisesti Tekesin Liideri-ohjelman ja työ- ja elinkeinoministeriön koordinoiman Työelämä 2020 -hankkeen kehittämistä.

Seuraavassa on joukko suuntaa-antavia kysymyksiä siitä, minkälaisiin asioihin uusi osaaminen voi esimerkiksi liittyä

  • Miten työantajayksikköä kuvaavat erilaiset työ-, organisaatio- ja johtamiskäytännöt ovat yhteydessä yrityksen taloudellisiin ja/tai toiminnallisiin tunnuslukuihin?
  • Miten yrityksen innovaatioaktiivisuus on yhteydessä yrityksen taloudellisiin ja/tai toiminnallisiin tunnuslukuihin?
  • Miten työn imu tai jotkin muut henkilöstön hyvinvointia tai muuta yrityksen sosiaalista tuloksellisuutta kuvaavat tekijät ovat yhteydessä yrityksen taloudellisiin ja/tai toiminnallisiin tunnuslukuihin?
  • Miten työnantajayksikköä kuvaavat erilaiset työ-, organisaatio- ja johtamiskäytännöt ovat yhteydessä yrityksen henkilöstön hyvinvointia tai muuta sosiaalista tuloksellisuutta kuvaaviin tunnuslukuihin?
  • Vaihtelevatko em. yhteydet ja miten erilaisissa yrityskategorioissa (esim. sektori, toimiala, koko, kasvuhakuisuus, vientisuuntautuneisuus)?
  • Miten erilaiset innovaatiot sekä organisaation ja toiminnan uudistamiset liittyvät työnantajayksiköissä toisiinsa? Onko mahdollista erottaa toisistaan selvästi eroavia innovaatio- tai muutosstrategioita? Millaisia yhteyksiä voidaan löytää erilaisten innovaatio- tai muutosstrategioiden sekä työnantajayksikön taloudellisen/toiminnallisen ja sosiaalisen tuloksellisuuden kesken?
  • Miten voidaan syventää ymmärrystä työnantaja- ja työntekijähaastatteluissa kohteena olleilta ja kahdessa ensimmäisessä MEADOW-tutkimusjulkaisussa jo alustavasti raportoidulta osa-alueilta, jotka koskevat esim. työvoiman käyttöä, henkilöstöpolitiikkaa, sosiaalisen median hyödyntämistä, yhteistyötä ja ulkoistamista, konsulttien käyttöä, oppimista ja kehittymistä työssä, työyhteisön sosiaalista toimivuutta tms.?

Hakuaika ja rahoitusvolyymi

Haku toteutetaan yksivaiheisena, ja rahoitettavaksi valitaan valintakriteerit parhaiten täyttävät projektit (arviolta 3–4 kpl), mutta kuitenkin siten, että hyväksyttävien hankkeiden muodostama kokonaisuus kattaa mahdollisimman hyvin Työelämä 2020 -hankkeen keskeiset painopistealueet. Hankkeen neljä painopistealuetta ovat innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä osaava työvoima.

Hakemukset toimitetaan Tekesiin hakuaikana Tekesin sähköisen asiointipalvelun kautta. Hakemukset tulee toimittaa perjantaihin 17.10. klo 23.59 mennessä. Hakemuslomakkeessa valitaan ”kuuluu muuhun kokonaisuuteen” ja kirjoitetaan ”MEADOW”. Hakemusten arviointi ja rahoituspäätökset tehdään vuoden 2014 loppuun mennessä. Hyväksyttävät hankkeet kuuluvat Tekesin Liideri-ohjelmaan.

Hankkeiden arviointikriteerit

Tekesin rahoitusosuus on tutkimusorganisaatioille pääsääntöisesti 60 % projektin hyväksyttävistä kustannuksista. Tiivistä kansainvälistä yhteistyötä sisältävissä laajoissa hankekokonaisuuksissa Tekesin rahoitusosuus voi olla 70 % hyväksyttävistä kustannuksista.

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoituksen yleiset ehdot

Tutkimushankkeiden arvioinnissa painotetaan seuraavia asioita:

  • Tutkimushankkeen soveltuvuus haun sisältöön
  • Tutkimuskysymysten ja niiden taustalla olevan suunnitelman tieteellinen ja teoreettinen perustelu
  • Tutkimustulosten tieteellinen uutuusarvo
  • Tutkimuksen tekijöiden tieteellinen asiantuntemus
  • Tutkimusaineiston hyödyntämisen monipuolisuus (työnantajahaastatteluaineisto, työntekijähaastatteluaineisto, Tilastokeskuksen rekisteriaineisto)

Hakijoita kehotetaan tutustumaan ennen hakemuksensa lähettämistä MEADOW-aineistoista jo tähän mennessä julkaistuihin raportteihin.

Hakijoiden neuvomiseksi järjestetään tiistaina 30.9. klo 12.30–16 tilaisuus Finlandia-talolla Helsingissä yhdessä Tekesin ”Ihmiset bisneksen uudistajina” -tutkimushaun kanssa. Tilaisuudessa käydään läpi haun teemaa ja vastataan kysymyksiin. Lisäksi on mahdollisuus varata aikaa kahdenkeskisiin keskusteluihin Tekesin asiantuntijoiden kanssa ja verkostoitua samasta teemasta kiinnostuneiden kanssa. Tapahtumaan mahtuu 100 ensimmäistä ilmoittautunutta.

Lisätietoja hausta antavat:

Tuomo Alasoini, tuomo.alasoini (at) tekes.fi p. 029 50 55940

Asko Heikkilä, asko.heikkilä (at) tekes.fi p. 029 50 55943

Elise Ramstad, elise.ramstad (at) tekes.fi p. 029 50 55948    

comments powered by Disqus