Tuomo Alasoini: Tehdään suomalaisesta työelämästä brändi

23.5.2012
Ennen Nokian menestystarinaa kukaan ei hakeutunut ulkomailla seminaareissa seuraani vain siksi, että olin Suomesta. Ruotsi oli työelämän tutkijoille ”se kova juttu”. Volvon ja maan muiden kärkiyritysten maine työn tekemisen tapojen uudistajana oli kaikkien tiedossa. Me taas olimme pohjoista takamaata. Suomen työelämästä ei ollut mitään muita kiinnostavaa kerrottavaa.

Kun Suomi putos puusta

Nokian nousu muutti tässäkin kaiken. Suomessa osattiin sittenkin tehdä myös muuta kuin keittää sellua ja rakentaa hevosta suurempia koneita. Nuoren sukupolven Linus Torsvaldsit ja Pekka Himaset myivät Suomen maailmalle edistyksellisenä ja sosiaalisesti kestävänä tietoyhteiskuntana. Jurosta sellukeittäjäkansasta oli hetkessä kuoriutunut viileitä ja piinkovia tietotekniikkaosaajia ja tiimipelureita. Kiitos kuului maan koulutusjärjestelmälle ja yhdessä tekemisen kulttuurille. Näin ainakin suomalainen työelämätarina kertoi.

Kutsuja ulkomaisiin työelämäseminaareihin ja vierailupyyntöjä päästä tutustumaan "Suomen ihmeeseen" alkoi sataa sähköpostiin. Olihan meillä työelämäpuolellakin kerrottavaa. Lipposen ja Vanhasen hallitukset satsasivat rutkasti rahaa työelämän kehittämiseen samalla, kun muissa maissa vastaavan toiminnan budjetteja leikattiin. Ruotsissa aiemmin kadehtimamme työelämän tutkimuksen infrastruktuuri pilkotti pieniin palasiin. Irlanti ja Etelä-Korea käyttivät Suomea mallinaan omien kansallisten työelämästrategioidensa rakentamisessa.

Suomalaisella työelämätarinalla on edelleen hyvä maine. Se ei enää tarvitse kantajakseen Nokiaa tai mitään muuta yritystä. Meillä on 20 vuodessa kasvanut tarinan kertojiksi suuri työelämäosaajien verkosto. Se käsittää niin tutkijoita, konsultteja, kouluttajia, työmarkkinaihmisiä, viranomaisia kuin yritysten omia kehittäjiä. Esimerkiksi työelämän tutkijoilla on nykyisin jo oma yhdistys, lehti ja tutkimuspäivät.

Minulla on unelma

Työelämätarinan oman tarinan ei tarvitse päättyä tähän. Tarinan pohjalta voisi rakentaa brändin. Suomalainen työelämäbrändi olisi maamme ulkopuolelle lupaus siitä, että tänne kannattaa investoida ja tulla tekemään työtä. Suomalaisille itselleen se olisi lupaus auttaa rakentamaan sellaisia kunkin omia työelämätarinoita, jotka päättyvät hyvin. Tai ainakin paremmin kuin ne tarinat, joita nykyään monissa kodeissa, kaduilla ja kapakoissa kerrotaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla laaditussa kansallisessa työelämästrategiassa on visiona tehdä Suomen työelämästä Euroopan paras vuonna 2020. Visio on unelma. Se tarvitsee mukaan temmatakseen juuri näitä hyviä tarinoita. Sen saavuttamiseen tarvitaan myös osaamista, tahtoa ja sitä meidän perinteistä vahvuuttamme: yhdessä tekemisen kulttuuria.

Tuomo Alasoini
Kirjoittaja on Tekesin Työelämän innovaatiot ja kehittäminen -yksikön johtaja

 

comments powered by Disqus