Reijo Kangas: Mistä rakentuvat tulevaisuuden kaupungit?

5.3.2012

Meitä on nyt seitsemän miljardia. Ihmiset siirtyvät kiihtyvällä vauhdilla paikasta toiseen. Minne syntyvät kuumat ja vetovoimaiset keskukset? Mikä niissä vetää puoleensa?

Vuonna 2020 puolet maailman bruttokansantuotteesta tehdään tämän hetken nopeasti kehittyvissä maissa kuten Venäjä, Kiina, Puola, Brasilia ja Turkki. Kasvu synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja uusia innovaatiokeskuksia. Tämä tarkoittaa myös uusia työpaikkoja.

Suomessakin on muuttoliikettä. On syntynyt paikallisia kasvukeskuksia erilaisten, osittain uusien liiketoimintojen ympärille.

Samaan aikaan erilaiset teknologiat kehittyvät huimaa vauhtia. Rakennukset ovat tulevaisuudessa osa energian tuotantoketjua pelkän kuluttamisen sijaan. Digitaalisuus muuntaa ympäristöämme. Seinistä tulee näyttöjä ja internet tulee olemaan osa leikkipuistoa.

Osaamisen tarve monipuolistuu. Kuluttajat haluavat kokonaisratkaisuja yksittäisten palasten sijaan. Kokonaisratkaisuista rakentuu myös yritysten ja alueiden kilpailukyky tulevaisuudessa.

Missä on Suomen mahdollisuudet?

Emme pysty kilpailemaan kaupunkien tai tehtaiden koossa Aasian kasvukeskusten kanssa. Pohjoismainen, toimiva hyvinvointiyhteiskunta ja tekemisen meininki tarjoavat kuitenkin meille kilpailuetua kaupunkien kehittämisessä esimerkiksi liikenteen, turvallisuuden ja ekotehokkuuden näkökulmasta.

Suomen kasvavat seutukunnat tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden uusien ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Nämä ovat hyviä käyntikortteja ja pilotteja suomalaisyrityksille kansainvälistymisen tiellä.

Tämän päivän esimerkeistä voi mainita Tekesin rahoittamat sähköajoneuvojen testiympäristöt, joita on käynnistynyt eri puolilla Suomea.

Riihimäen Peltosaaressa on panostettu kokonaisen kaupunginosan kehittämiseen yhdessä asukkaiden ja yritysten kanssa.

Tampereen Vuoreksessa järjestelmällinen kehittäminen aloitettiin 2000-luvun alussa tutkimushankkeella. Nyt hankkeen pohjalta on käynnistynyt merkittävä määrä erilaisia käytännön sovelluksia ja kehityshankkeita kuten jätteen imukeräysjärjestelmä ja puukaupunginosa.

Jostain syystä innovaatiot näyttävät keskittyvän. Onko tämä merkki siitä, että kokeilualustat toimivat?

Reijo Kangas, toimialajohtaja
kirjoittaja koordinoi älykkään rakennetun elinympäristön painopistealuetta

Kuva: Susanna Lehto

 

comments powered by Disqus