Minh Lam: YK:n hankintojen kautta kehittyville markkinoille

29.6.2016
Heikko taloustilanne Euroopassa ja Venäjän kaupan hiipuminen pakottavat suomalaiset yritykset hakemaan kasvua yhä kauempaa. Kiinan rinnalle ja vaihtoehdoksi on noussut muita kehittyviä markkinoita. Kasvun kanavana voi toimia esimerkiksi YK:n miljardihankinnat.

Harvardin yliopiston kansainvälisen kehityksen keskus (CID) on ennustanut maailman maiden bruttokansantuotteen kasvua vuoteen 2024 asti. Sen mukaan kovimmat kasvuluvut löytyvät Afrikasta ja Aasiasta. Takavuosien toivoista BRIC-maista (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) on kärkikahinoissa vain Intia 6,98 prosentin kasvullaan. Sen jälkeen nopeimmin kasvavia kansantalouksia ovat kuuden prosentin molemmin puolin olevat Uganda, Kenia, Tansania ja Egypti. Yli viiden prosentin kasvuun yltävät myös mm. Senegal, Sambia, Filippiinit ja Pakistan.

Monet näistä maista on Suomessa nähty perinteisesti kehitysavun kohteina, ei kauppakumppaneina. Nyt on korkea aika siirtyä ajattelussa toiselle tasolle ja muuttaa Suomen hyvä maine liikesuhteiksi, jotka hyödyttävät molempia osapuolia. Tähän suuntaan ovat liikkuneet myös muut pohjoismaat.

Innovaatiorahoituskeskus Tekesin ja ulkoministeriön yhteinen BEAM-ohjelma tukee pk-yrityksiä, jotka hakevat kasvua kehittyviltä markkinoita. Julkista rahoitusta on tarjolla esimerkiksi markkinoille menon suunnitteluun ja pilottiprojekteihin. Rahoitettavien hankkeiden tulee olla kehittyvien maiden kehitystä tukevia ja yrityksen liiketoiminnan kehittämisen kannalta relevantteja. BEAM rakentaa myös yhteistyökumppanuusverkostoa, jonka avulla suomalaisilla yrityksillä on helpompi mennä valituille markkinoille.

Mukaan YK:n hankintoihin

Yksi kanava suomalaisten yritysten kansainväliselle kasvulle erityisesti kehittyvillä markkinoilla ovat YK:n hankinnat, joita tehdään vuosittain 15 miljardilla dollarilla. Tällä hetkellä kanava on täysin alihyödynnetty, sillä suomalaiset yritykset myivät viime vuonna YK:n kilpailutuksissa vain 10 miljoonan dollarin edestä. Määrä on laskenut kolmannekseen huippuvuodesta 2013. Vertailun vuoksi tanskalaiset yritykset käyvät vuosittain kauppaa 500 miljoonalla.

Tällä hetkellä YK:n alihankkijarekisteriin on ilmoittautunut vain 289 yritystä, joista 81 prosenttia on pk-yrityksiä. Viime vuonna kauppaa teki 99 yritystä. Suurimpia YK:n suomalaisia alihankkijoita olivat kylmälaitteita suunnitteleva ja valmistava Porkka Finland ja aurinkosähköjärjestelmiä valmistava Naps Solar Systems.

YK:n hankinnat sopisivat suomalaisille pk-yrityksille paremmin kuin hyvin. Alihankkijaksi on helppoa rekisteröityä ja hankinnoista 90 prosenttia jää alle 50.000 dollarin tason alapuolelle. Kilpailutuksiin osallistuakseen ei siis tarvitse olla suuryritys.

Innovaatio merkitsee kilpailuetua

Yritysten kansainvälistymistä ja kasvua estää harmittavan usein liian suuri itsekritiikki omiin tuotteisiin ja palveluihin. Innovaatiorahoittajaa ei rohjeta edes lähestyä tuotteella tai palvelulla, joka ei edusta uusinta teknologiaa. Saati että sen kanssa lähdettäisiin maailmalle.

Innovaatio on kuitenkin kulttuurisidonnainen asia. Kehittyvillä markkinoilla tuote, joka meillä on arkipäivää, voikin olla uusinta uutta. Hyvä esimerkki ovat vaikkapa Sinituotteen siivousvälineet, joita moni suomalainen vie matkalaukkukaupalla Afrikkaan. Paikan päältä kun ei löydy yhtä hyvälaatuisia ja kestäviä tuotteita.

Innovaatio tulisikin käsittää entistä laajemmin. Se voi tarkoittaa uutta tuotetta, tuotantotapaa tai uusia markkinoita. Tekesissä innovaatiolla ymmärretään kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettyä tietoa ja osaamista. Viime aikoina tämä käsite on muuttunut kilpailueduksi.

Suomi tarvitsee yrityksiä, jotka uskaltavat yrittää uusille markkinoille, ja meillä on ratkaisuja, joilla on käyttöä eri puolilla maailmaa. Nyt kannattaa ajatella uudella tavalla ja ottaa omansa kehittyvien markkinoiden kasvusta.

Minh Lam
BEAM-ohjelman päällikkö
Innovaatiorahoituskeskus Tekes

Eeva Landowski
comments powered by Disqus