Veijo Komulainen: Kasvun johtamisessa ”one size fits all” ei päde

21.7.2016
Vierasblogi

 

Kasvun vaiheet asettavat uusia vaateita johtamiselle, painopiste ja perspektiivi muuttuvat.

Edellisessä blogissani alustin kasvun lasikattojen synnyn taustoja. Lyhyesti sanottuna kasvukivut ja niistä seuraavat lasikatot johtuvat kasvun mukanaan tuomista epäselvyyksistä toiminnan rajapinnoissa ja yrityksen infrastruktuurin, johtamisen ja tukijärjestelmien jäädessä jälkeen toiminnan vaateista. Mitä pitää tehdä? Milloin nämä lasikatot tulevat vastaan. Ovatko ne jotenkin ennakoitavissa? Vastaus jälkimmäiseen kysymykseen on: kyllä. Tehtävätkin ovat selvät.

Kasvun vaiheet vaihtuvat säännöllisesti. Vahvasti yleistäen voidaan sanoa, että kasvukivut tulevat esiin aina liikevaihdon, henkilömäärän tai tuotannon (kaksin -) kolminkertaistuessa. Poikkeuksiakin on, ei yrityselämä aivan matematiikkaa ole. Kasvun vaiheina yrityksen kasvaessa perustamisesta n. 500 työntekijän mid cap -yritykseksi voidaan tunnistaa:

  • Yrittäjävaihe
  • Laajentumisvaihe
  • Ammattimaistumisen vaihe
  • Jatkuvan kasvun vaihe
  • Konsolidoitumisvaihe

Näistä kullakin on omat tyypilliset piirteensä ja vaatimukset johtamiselle.

Yrittäjävaiheesta laajentumisvaiheeseen. Ensimmäinen kasvun kipupiste: ensimmäinen lasikatto tulee vastaan yksittäisen yrittäjän vetämässä yrittäjävaiheen yrityksessä henkilöstön määrän ollessa 10…15 (…20). Yrittäjä on siihen saakka vienyt oman energiansa varassa yritystä eteenpäin ja vastannut käytännössä kaikista yrityksen toiminnoista. Yrittäjästä keskitettyine päätöksineen tulee lopulta toiminnan pullonkaula. Tilanteen korjaaminen alkaa vastuun jakamisesta laajemmalle ja organisaation tehtävien selkeyttämisestä kun siirrytään laajentumisvaiheeseen. Tässä vaiheessa tavoitteena on saada yrityksen kaikki operaatiot kytkettyä toisiinsa sujuvaksi toiminnaksi.

Siirtyminen ammattilaistumisen vaiheeseen tuottaa tuskaa.  Muutostarve on jo huomattavasti suurempi seuraavan kipupisteen kohdalla: ammattilaistumisen vaiheessa. Yritys on kasvanut jo niin isoksi, että sen sujuva ja jatkuvasti kehittyvä toiminta edellyttää uusia toimintoja ja johtamisen muutosta ammattimaiseksi.  Harvoille yritystään alusta saakka vetäneille tämä onnistuu, johdettavat teemat ja tapa toimia ovat niin erilaisia tästä eteenpäin. Viisaat yrittäjät tunnistavat tämän ja tekevät tilaa toisille, tätä osaaville. Ellei näin käy, toiminnan kehittymistä alkaa hidastaa menneisyydessä menestystä tuoneet tekijät, jotka nyt ovat muuttuneet kahleiksi.

Kasvukivut palautuvat aina johtamisen ongelmiin. Seuraavat jatkuvan kasvun ja konsolidoitumisen vaiheet tulevat vastaan ajallaan, ja kasvukipujen taustalla olevat syyt ulottuvat entistä moninaisimpiin johtamisen teemoihin. Reaktiona näihin on pahimmillaan koko organisaation pahoinvointi, jonka syytä ei osata tunnistaa. Työhyvinvoinnin heikkeneminen on yksi ilmentymä, tuottavuus toinen. Liikevaihtoa syntyy, tulosta ei kuitenkaan tule. Mitä tehdä, siitä myöhemmin tässä samassa sarjassa. Stay tuned.

Syksyllä ilmestyy kirja ”Läpi kasvun lasikaton: miljoonasta kymmenen, kymmenestä sata”. Se julkaistaan Kasvun Karnevaaleilla 26.10.2016. Kirja syventyy edellä alustettuun kasvun ja sen johtamisen problematiikkaan.

Veijo Komulainen
Kaupallinen neuvos, UM, New York

Edellinen blogini löytyy täältä

comments powered by Disqus