Tuomo Alasoini: Onko suomalainen ahkera työntekijä ja onko sillä merkitystä?

11.1.2016

Ahkeruus ja laiskuus ovat aiheena monessa sananlaskussa. Suomalainen kansanviisaus suhtautuu ahkeruuteen kahdella tavalla. Tavallisin tapa on ihannoida ahkeruutta ihmisen moraalisuuden osoituksena, vaurauden lähteenä tai suoranaisena onnen tilana. Kaikki tämä kiteytyy vanhassa viisaudessa, jonka mukaan "ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin". Toinen tapa suhtautua ahkeruuteen on varauksellisempi. Sen mukaan fiksu pärjää ahkeraa paremmin eikä turhanpäiväisestä ahkeruudesta ole juuri hyötyä. Kaikkihan me olemme kuulleet, että "tyhmä paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä".

Työajoista keskustellaan

Viime aikoina on Suomessa keskusteltu kiivaasti työaikojen ja lomien pituudesta. Keskustelua on käyty kahdentyyppisin argumentein.

Taloudellisin argumentein käydyn keskustelun kohteena on ollut, onko työaikojen pidentämisestä ja lomien lyhentämisestä todellista taloudellista hyötyä Suomelle. Yhteisen näkemyksen löytämistä ei ole helpottanut se, että kaavaillut muutokset kohdistuisivat ennen kaikkea julkiselle sektorille, jossa työn arvonlisäyksen mittaaminen on tunnetusti vaikeaa.

Keskustelua on käyty myös moraalisin argumentein. Jotkut pitävät lyhyitä työaikoja ja pitkiä lomia osoituksena suomalaisten lisääntyneestä velttoudesta tai suoranaisesta laiskuudesta.

Työntekijät kehittävät työtään

Näkemys, jonka mukaan hinku lyhyisiin työaikoihin ja pitkiin lomiin kertoisi suomalaisten velttoudesta, ei saa tukea tutkimuksista. Päinvastoin! Suomalaiset ovat aktiivisia kehittämään sekä itseään että omaa työtään.

Tekesin rahoittaman MEADOW-tutkimuksen mukaan lähes kolme neljästä työntekijästä oli viimeisen vuoden aikana sekä kehittänyt ratkaisuja oman työnsä parantamiseksi että esittänyt esimiehelleen uusia ideoita. Tuotteiden tai palvelujen kehittämiseen oli osallistunut useampi kuin joka kolmas. Selvä enemmistö kokee myös tekevänsä työtä, jossa itse oppii ja kehittyy.

Työajan pituus ei ole ahkeruuden mitta

Keskustelussa työaikojen pituudesta on kokonaiskuva hämärtynyt. Toistuvassa työssä, jossa suoritteet ovat helposti mitattavissa, on työajan pituudella todellista taloudellista merkitystä. Sen sijaan tieto- ja palveluvaltaisessa työssä päivätyöajan pidentäminen muutamilla minuuteilla on marginaalinen kysymys suhteessa siihen, mitä muuten tapahtuu kokonaistyöajan sisällä.

Työaikojen pituutta paljon tärkeämpi merkitys on työaikojen joustavuudella. Päivittäisissä työaikajoustoissa Suomi on Euroopan ykkönen. MEADOW-tutkimus kertoo lisäksi, että monet suomalaiset hoitavat työasioita tarvittaessa myös vapaa-ajallaan. Näin ilmoittaa tekevänsä päivittäin tai viikoittain jopa kaksi viidestä työntekijästä.

Työaikojen muodollinen pituus ei ole tunnollisuuden, sitoutumisen tai työetiikan mittari.

Ahkeruus – kansalaishyve vai kilpailutekijä?

Protestanttinen etiikka ihannoi ahkeruutta kansalaishyveenä. Keinoksi, jolla Suomi nostetaan nopeamman talouskasvun uralle, ei siitä kuitenkaan ole.

Tieto- ja palveluvaltainen talous korostaa entisestään ihmisen osaamisen, luovuuden, aloitteellisuuden ja innostuksen merkitystä arvonlisäyksen keskeisinä keinoina. Suomen talouden ja työelämän ongelmat eivät liity siihen, etteivät suomalaiset olisi ahkeria. Paljon suurempi ongelma on, ettemme osaa johtaa ja organisoida työtä siten, että ihmisten osaamisesta, luovuudesta, aloitteellisuudesta ja innostuksesta saataisiin luotua todellisia kilpailuetuja suomalaisille työorganisaatioille.

Tuomo Alasoini
Johtava asiantuntija
Tekes
twitter: @tuomoalasoini

comments powered by Disqus