Veijo Komulainen: Skarppaa johtamisessa niin voit kasvaa

4.7.2016
Blogivieras

Uutta kasvua etsittäessä on aika skarpata johtamista. Kasvun esteet ovat usein yritysten sisällä, ja ne liittyvät kasvuhalun ohella kyvykkyyteen ja kykyyn kehittää yrityksen toimintaa.

Kasvun esteet tulevat sisältä. Pk-sektorin kasvu on laajasti tunnistettu kriittiseksi Suomen tulevaisuuden hyvinvoinnille. Yhtäläisesti on oltu huolissaan yritysten kasvun pysähtymisestä mm. miljoonan ja viiden miljoonan liikevaihdon tasolle. On syntynyt käsite kasvun lasikatoista. Kasvun pysähtymiselle on vuoden KasvuOpen -tilaisuuksien yhteydessä esitetty monia syitä, on puhuttu myynnin ja markkinoinnin osaamisen puutteesta, rahoituksesta, kilpailusta ja monesta muusta. Harward Business Review:n mukaan 85 % yritysjohtajista on sitä mieltä, että kasvun suurin este tulee yrityksen sisältä. Omat kokemukseni keskisuurista yrityksistä vastaavat tutkimuksen tuloksia. Kasvun esteet ovat lopultakin useimmiten yritysten sisällä, ja ne liittyvät kasvuhalun ohella kyvykkyyteen ja kykyyn kehittää yrityksen toimintaa kasvun vaateita vastaavasti.

Lasikaton kohdalla loppuu kyvykkyys. Kasvu on koettava kiinnostavaksi, innostavaksi, palkitsevaksi ja riskit hallituiksi, jotta yritykset lähtevät sitä hakemaan. Kasvutavoitteen on myös vastattava yrityksen kykyä toimia ja kasvaa. Kaikissa organisaatioissa on osaavia ihmisiä ja yhdessä tekemisen kautta olemassa olevaa sisäistä kyvykkyyttä poistaa esiin tulevia ongelmia ilman että johto niihin puuttuu. Yrityksen kasvaessa ja toiminnan laajentuessa tekeminen monimutkaistuu; tulee lisää ihmisiä jotka eivät entuudestaan tunne toimintaa ja ihmisiä, tulee uusia tuotteita ja palveluita, uusia järjestelmiä, ym. Tulee lisää rajapintoja opittavaksi, osattavaksi, hoidettavaksi, ylläpidettäväksi kaikille organisaation jäsenille, kunnes tämä kaikki alkaa käydä ylivoimaiseksi. Kun toiminnan monimutkaisuus ylittää organisaation kyvykkyyden, ongelmat alkavat haitata toimintaa. Syntyy kyvykkyysvaje jonka seurauksena kasvu tyrehtyy. On törmätty lasikattoon, kasvukipuihin, usein ilman että sitä tiedostetaan.

Lasikatto ilmenee arkipäivän ongelmina. Kasvukivut ovat ongelmia, jotka kertovat riittämättömästä toiminnan, rakenteiden ja järjestelmien kehittämisestä. Yksinkertaisesti: kasvukivut johtuvat epäselvyyksistä toiminnan rajapinnoissa. On osaltaan ironista, että ne johtuvat onnistumisista; aiemmista onnistumisista ja niistä seuranneesta kasvusta. Organisaatio kipuilee, se ilmenee hyvin luontevilla tavoilla. Ongelmien ilmentymät ovat yksinkertaisia, useimmille meistä tuttuja asioita. Esimerkkeinä näistä mainittakoon:

  • Johdon ajankäyttö painottuu operatiivisten ongelmien ratkaisuun
  • Yksinkertaisissa, toistuvissa tehtävissä tulee säännöllisesti ongelmia
  • Ihmiset eivät ole varmoja tehtävistään ja paikastaan yrityksessä

Lasikaton kohdalla on muutettava johtamista. Ilmentymät näyttävät tutuilta, eikö totta? Näiden ilmentymien yhtäaikaisuus ja vakavuus määrittävät sen, kuinka syvällä ongelmissa ollaan. Ilmentymien takana on joukko johtamisen ongelmia, jotka ratkeavat vain muuttamalla johtamismallia. Organisaation resurssit, toiminta- ja johtamisjärjestelmät ja kulttuuri eivät vastaa yrityksen kokoa, kasvuvauhtia ja toiminnan monimutkaisuutta. Mitä sitten tehdään, siitä myöhemmin tässä samassa sarjassa. Stay tuned.

Syksyllä ilmestyy kirja ’Läpi kasvun lasikaton: miljoonasta kymmenen, kymmenestä sata’. Se julkaistaan Kasvun Karnevaaleilla 26.10. Kirja syventyy edellä alustettuun kasvun ja sen johtamisen problematiikkaan.

 

Veijo Komulainen

Kaupallinen neuvos, UM, New York

Miia Linnusmaa
comments powered by Disqus