Sari Arho Havrén: Kiinan uusi silkkitie luo Aasiaan infraa ja kauppaa

20.1.2016
Kiinan tavoitteena on luoda merkittävä logistinen maa- ja merireitti Kiinasta Eurooppaan. Mitä One Belt One Road tarkoittaa tulevaisuudessa?

One Belt One Road eli OBOR on Kiinan johdolle keskeinen poliittinen ja taloudellinen työkalu nyt ja tulevina vuosina. Se on yhdistelmä kahdesta eri aloitteesta: Silk Road Economic Belt (Modern Silk Road) ja 21st Century Maritime Silk Road (Maritime Silk Road), jotka Kiinan johto hyväksyi marraskuussa 2013.

OBOR yhdistää tällä hetkellä 64 maata ja alueen, joka kattaa 4,4 miljardia ihmistä. Sen avulla tavoitellaan nopeita ja moderneja juna- ja lentoyhteyksiä, alueen kattavaa valtateiden verkostoa, öljy- ja kaasuverkkoa, modernia satama- ja konttiliikenteen verkostoa ja telekommunikaatioverkostoa. Kaikki tämä johtaa läheisempään integraatioon Euroopan ja Aasian (ja Afrikan) välillä.

Hankkeella on myös poliittisia päämääriä. Kiina hakee selkeästi supervalta-asemaa Belt and Road -aloitteen avulla ja pyrkii lisäämään taloudellista integraatiota ja solmimaan kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia niin monien OBOR-maiden kanssa kuin vain mahdollista. Virallisten tavoitteiden rinnalla on useita "hiljaisia" tavoitteita, jotka ovat vähintään yhtä merkittäviä. Kiina haluaa taata energiansaantinsa, avata markkinoita kiinalaiselle teollisuudelle (mukaan lukien niille, jotka kamppailevat ylituotannon kanssa), kasvattaa kiinalaisyritysten kansainvälistä kilpailukykyä, lisätä Kiinan hard ja soft -poweria, hakea tuottavia investointikohteita, ja nostaa Kiinan periferia-alueiden elintasoa.

Onnistumista tultaneen mittaamaan tehtyjen investointien ja projektien määrällä (suhteessa muihin, esimerkiksi poliittisiin tavoitteisiin) eikä välttämättä vain taloudellisilla mittareilla, mikä voi olla liiketaloudellisesta näkökulmasta hyvä ymmärtää.

Huolimatta siitä, että Belt Road -aloitteen ympärillä on paljon hypeä ja puhetta tyhjästä, Kiina ei halua aloitteen epäonnistuvan eikä epäonnistuminen ole optio, ja tämä avaa mahdollisuuksia myös ulkomaalaisille.

On epäilty, että Belt and Road -aloitteen hankkeet menevät vain kiinalaisille yrityksille ja onkin todennäköistä, että suuri joukko hankkeita tuleekin kiinalaisten yritysten hoidettaviksi riippuen hankkeiden sijainnista ja käytettävästä rahoitusinstrumentista. AIIB:n (Asian Infrastructure and Investment Bank) rahoittamissa hankkeissa hajonta tulee olemaan laajempaa. Olisi Kiinalle ja AIIB:lle noloa, jos perustajajäsenet alkavat katsoa, että mukanaolosta ei ole heille käytännössä minkäänlaista hyötyä. Tämän lisäksi joitakin Belt and Road -hankkeita tullaan rahoittamaan myös eurooppalaisista lähteistä.

Suomalaisyritysten hankkeita voidaan vakavasti harkita etenkin jos vastaavaa osaamista ei ole tarjolla Kiinassa ja tarjottavana on jotain, mitä "Kiina tarvitsee tai haluaa". Kysymys on erityisesti siitä, onko meillä osaamista ja tahtoa formuloida oikeanlainen tarjoama ja pystymmekö yhdessä olemaan kokoamme suurempia? Kyseessä ei ole hanke, jonka Kiina formuloi meille valmiiksi, mutta kyseessä voi olla mahdollisuus, jos osaamme itse paketoida osaamisemme ja suunnata sen oikein.

Ulkomaalaisille yrityksille OBOR avannee mahdollisuuksia etenkin infrastruktuurin, liikenteen ja logistiikan, informaatio- ja kommunikaatioteknologian, kaupan ja tarjontaketjujen (supply chains), energian ja luonnonvarojen ja maatalouden aloilla.

Todennäköistä on, että meriteollisuuden puolella tulemme näkemään useiden kiinalaisten yritysten nopeaa kansainvälistymistä ja kasvua. COSCO, China Shipping Group, China Merchants Holding Company, China Harbor Engineering Company, hongkongilainen Hutchison Port Holdings ovat esimerkkejä yrityksistä, joista monet tulevat olemaan aktiivisesti mukana muun muassa uusien satamien ja satamainfrastuktuurien rakentamisessa ja voivat olla suomalaisille mahdollisia kumppaneita.

Belt and Road -aloitteen rinnalla kulkee myös Digitaalinen Silkkitie (DSR, Digital Silk Road). Aloitteen takana on China's Cyberspace Administration. Digitaalisen Silkkitien alle mahtuu monia suomalaisia yrityksiä kiinnostavia toimialoja kuten 5G-verkot, pilvipalvelut, teollinen internet, big data, e-kauppa, digitaaliset investoinnit, jopa smart city ja smart energy.

Digitaalisella puolella on kaikkiaan selkeitä mahdollisuuksia sekä itse OBORin sisällä että Digitaalisella Silkkitiellä. Muutamia keskusteluja eurooppalaisten ja kiinalaisten välillä on jo käynnissä, ja esimerkiksi Inmarsat solmi sopimuksen China Transport, Telecommunications, and Information Centerin (CTTIC) kanssa satelliittiyhteydestä Belt and Road -alueelle

OBORista, Belt and Road -aloitteesta, on valtavasti materiaalia olemassa. Team Finland Future Watch on teettänyt aiheesta oman selvityksensä, jonka tavoitteena on ollut ymmärtää paremmin, millaisia mahdollisuuksia ja millaisin satsauksin voisimme tästä hyötyä. OBORin alla on myös avoimia tarjouskilpailuja, mutta muuten on selvää, että kukaan ei tule meille tarjoamaan hankkeita vaan meidän on ne itse luotava ja myytävä osaamistamme aktiivisesti.

Sari Arho Havrén
Tekes Asia Pacific, Future Watch Asia

Tekes järjestää 28.1. Future Watch -tilaisuuden "Kiinan uuden Silkkitien jäljillä ja uusia avauksia pk-yrityksille Kazakstanista ja Valko-Venäjältä". Tilaisuudessa esitellään One Belt One Road -aloitteesta tehdyn Future Watch -selvityksen pääkohtia ja keskustellaan aloitteen luomista mahdollisuuksista suomalaisille yrityksille.

comments powered by Disqus