Riina Hellström: Tee kotiläksysi kunnolla ennen kuin puhut ketteryydestä!

25.7.2016
Blogivieras

”Vanhat koirat eivät opi uusia temppuja, jos niitä palkitaan vanhasta käyttäytymisestä”. Monet ketteryyden parissa työskentelevistä eivät usko, että tämänhetkiset yritysjohtajat kykenevät kehittämään organisaatioistaan ketteriä.

Voiko tietyllä johtamistavalla toiminut ihminen kääntää koko ajattelutapansa uuteen muottiin, vai olisiko vaan parasta odottaa 5-10 vuotta, että X- ja Y-sukupolven johtajat hiffaavat ketteryyden vaatimat koreografiat? Onko yrityksellänne aikaa odottaa?

Johtajana tai hallituksen jäsenenä joudut hyvin pian syvällisesti pohtimaan ketteryyttä ja kokeilevaa kehittämistä yrityksen toimintamalleina. Mistä tiedän? No siitä, että yrityksessänne myydään palveluita tai tuotteita jotka jollain tavalla liippaavat digitalisoitavia palveluita, softaa ja sovelluksia, IoT:tä, tekoälyä, viestintää, markkinointia, mediaa, dataa, analytiikkaa, designia tai ylipäätään tuotekehitystä.  Erityisesti nämä alat tai funktiot ovat kovaa vauhtia siirtymässä uudenlaiseen johtamisen, organisoitumisen ja tekemisen toimintamalliin, eli ketteryyteen.

Olemme kasvun lasikaton äärellä. Kuka osaa luotsata kaavoihinsa kangistunutta konsernia tai yksinvaltiaista yrittäjävetoista yritystä ketterään suuntaan ja missä järjestyksessä? Ajattelin kuitenkin korjata tässä neljä yleisintä (yritysjohtajien suusta) kuultua väärinkäsitystä ketteryydestä:

  1. Ketteryys ei tarkoita ”tehdään mitä halutaan”. Se ei ole partahapsisten softankehittäjä-hipsterien keksimä tapa työskennellä kuin pellossa eläisi, ilman sääntöjä tai tavoitteita. Ketterät organisoitumisen mallit tuovat mukanaan itseohjautuvuutta, asiakaslähtöisyyttä, kurinalaisuutta ja syklistä järjestelmällisyyttä, poiketen täysin totutusta ylhäältä alaspäin vuosikellon mukaan johtamisesta.  Ketteryyden syvin olemus pitää olla kirkas johdolle ja hallitukselle jos halutaan saada homma rokkaamaan digitalisoituvan liiketoiminnan johtamisessa.

  2. Ketteryys ei missään nimessä tarkoita ”suunnittelematonta”. Päinvastoin! Ketterässä toimintamallissa käytetään hyvin paljon aikaa suunnitteluun, yhteistyöstä sopimiseen, työnjakoon ja tulosten tarkasteluun sekä toiminnan iteroimiseen, yleensä asiakkaan kanssa. Ero perinteiseen on siinä, että suunnittelu ositetaan tekemisen lomaan ja tehdään täysin läpinäkyvästi. Kokeiluna ehdotan, että tarkastelette kolmen vuoden takaisia kolmen vuoden suunnitelmianne ja pohditte, kannattiko ajankäyttö sillä tarkkuuden tasolla jolla sitä tehtiin?

  3. Ketteryys ei ole synonyymi ”joustaville työn muodoille”. Se ei tarkoita etätyön mahdollistamista, työ- ja vapaa-ajan joustolle, liukumia tai sitä, että yrityksenne siirtyy moderniin monitilatoimistoon. Ei. Vaan. Tarkoita.

  4. Ketterä ei tarkoita ”nopeammin” tai ”samaa, mutta nopeammin”. Tämä neljäs väärinkäsitys on sellainen rikkaruoho ketteryyden kedolla, jota ei saa kitkettyä vaikka kuinka koko agile-kenttä siihen pyrkii.

Ketteryys on toisenlainen tapa ajatella, toimia, organisoitua, jakaa, vaikuttaa, johtaa, seurata, päättää, suunnitella, kehittää, innovoida. Ketteriin toimintamalleihin siirtyminen tulisi vaikuttaa suunnitteluun, raportointiin, seurantaan, budjetointiin, palkitsemiseen, päätöksenteon malleihin, tukifunktioihin, henkilöstöprosesseihin ja erityisesti johtamiseen ja esimiestyöhön, joka kokee täyden muodonmuutoksen. 

Toimivan ja skaalautuvan ketteryyden ensiaskeleet otetaan johdon ja hallituksen korvien välissä. Teillä on avaimet ja valta yritysrakenteiden muuttamiseen sellaisiksi, jotka mahdollistavat ketteryyden.

Vaihtoehtoja on useita, malleja on monta. Ellet tiedä mitä ketteryys kokonaisvaltaisesti tarkoittaa, ellet elä ja hengitä sitä, tuskin pitkään voit ketterää transformaatiota johtaa. Ymmärtämättömyys nimittäin näkyy, tuntuu, ja vie uskottavuutta joka käänteessä.

Teethän siksi kotiläksysi kunnolla puhuessasi ketteryydestä ja pystyttäessäsi johtamisjärjestelmää yrityksessäsi.  

Riina Hellström
Perustaja, People Geeks Ltd Oy
@extemporea

comments powered by Disqus