Pia Santavirta: Yritysrahoituksen monipuolistuminen tukee yritysten kasvutavoitteita

8.9.2016
Vierasblogi

Yritysrahoituksen kanavat ovat muuttuneet merkittävästi. Rahoituskanavia ja rahoituksen tarjoajia on yhä enemmän, ja yrityksillä voi olla vaikeuksia hahmottaa, mikä rahoitusmuoto sopii yrityksen suunnitelmiin lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. Rahoitusratkaisut ovat strategisia valintoja, jotka on tehtävä yrityksen oman tarpeen mukaan ja taitaen.

Vuonna 2015 suomalaisiin aikaisen vaiheen kasvuyrityksiin sijoitettiin Suomen pääomasijoitusyhdistyksen ja Finnish Business Angels Network ry:n (FiBAN) tilastojen mukaan 258 milj. euroa, joista kotimaisia pääomasijoituksia oli 101 milj. euroa, ulkomaisia suoria sijoituksia 94 milj. euroa, kotimaisten bisnesenkeleiden sijoituksia 37 milj. euroa sekä muita, kuten yrityskiihdyttämöjen ja joukkorahoituskanavien kautta tulleita sijoituksia 26 milj. euroa. Kehitys on ollut varsin positiivinen, sillä suomalaisiin startup- ja aikaisen vaiheen kasvuyrityksiin tehtyjen sijoitusten määrä on 2,5-kertaistunut viidessä vuodessa. Myös rahoituskanavat ovat jatkuvasti monipuolistuneet. Esimerkiksi joukkorahoitus on tullut jäädäkseen.

Rahoitusvaihtoehdot ovat strategisia valintoja yrityksille

Yritysten näkökulmasta rahoitusmuodon valinta on strateginen kysymys. Yrityksen on tunnettava eri rahoitusmuotojen erityispiirteet ja päätettävä, minkälainen rahoitusmalli sopii parhaiten yrityksen tarpeisiin. Yrityksen on päätettävä, rakennetaanko yrityksen kasvupolkua julkisesti esimerkiksi joukkorahoitusalustojen kautta vai halutaanko yrityksen toimintaa kehittää alkuun pienemmän piirin kesken. On valittava, otetaanko kasvupolulle mukaan strategisia kumppaneita, kuten pääomasijoittajia, vai edetäänkö yrityksen oman osaamisen varassa. Valintoja on tehtävä myös sen suhteen, toimitaanko kotimaisten vai ulkomaisten sijoittajien kanssa. Hyvillä ja voimakkaasti kasvavilla yrityksillä on kaikki vaihtoehdot käsissään. Paras vaihtoehto määräytyy aina yrityksen omien tarpeiden ja tulevaisuuden vision mukaan.

Yritysten on tiedettävä tulevaisuuden suunta varhaisessa vaiheessa. Yhden rahoituspolun valinta ei välttämättä sulje pois toista myöhemmässä vaiheessa, mutta yrityksen kehityspolku on pystyttävä visioimaan melko varhaisessa vaiheessa parhaimpien valintojen tekemiseksi. Rahoitusjärjestelyihin liittyvät sopimukset on myös laadittava siten, että yritys voi myöhemmin käyttää erilaisia rahoitusvaihtoehtoja kasvun vauhdittamiseksi.

Myös yrityksen myymä tuote tai palvelu voi ratkaista sopivimman rahoituskanavan. Kuluttajatuotteen lanseerauksessa joukkorahoituskanava voi olla erityisen toimiva tapa herättää asiakkaiden kiinnostus tuotetta kohtaan, mutta monimutkaisten B2B-softajärjestelmien kehittämiseen kumppanuus pääomasijoittajan kanssa voi olla toimivin ratkaisu.

Riskirahoituksen monipuolistumisella on monia myönteisiä vaikutuksia – samalla kilpailu parhaista sijoituskohteista kiihtyy

Rahoituskanavien monipuolistuminen on hyvä ruiske yritysten toimintamalleille. Yritysten myynti- ja markkinointitaidot kehittyvät huimaa vauhtia, koska yritysten on opittava myymään ideansa sijoittajille ovatpa kyseessä pääoma- tai yksityissijoittajat. Suomessa on tällä hetkellä erittäin hyvin tarjolla apua alkuvaiheen yrityksille myyntipuheiden ja tulevaisuuden visioiden hiomiseen. Toisaalta markkinointi on yhä vaativampaa joukosta erottautumiseksi.

Rahoitusvaihtoehtojen monipuolistuminen tuo myös hyvää vipinää riskirahoitusta tarjoaville toimialoille. Yksi esimerkki markkinoiden muuttumisesta on, että myös pankit ovat kiinnostuneita joukkorahoituksesta. Joukkorahoitus tarjoaa pankeille mahdollisuuden laajentaa rahoituspalveluita pienempiin yrityksiin, joille perinteisen lainan antaminen ei ole välttämättä mahdollista tai sen hinta ei ole houkutteleva yrityksille. Toisaalta perinteiset lainaratkaisutkin voivat olla mahdollisia sen jälkeen, kun pääomasijoittaja on tullut mukaan rahoittamaan yrityksen kasvua.

Myös yksityissijoittajien kiinnostus kasvuyrityksiä kohtaan on vilkastunut. On hienoa, että Suomi sai Euroopan etunenässä uuden joukkorahoituslain, joka vakiinnuttaa ja tuo nuorelle toimialalle tarvittavat pelisäännöt. Joukkorahoitus on hyvä lisä riskisijoittamisen ekosysteemiin. Sijoittamiseen liittyvät riskit on tietysti tunnistettava.

Pääomasijoittajien toiminta eroaa selkeästi joukkorahoituksesta. Kyse on usein työeläkevarojen ja muiden ammattimaisten sijoittajien varojen sijoittamisesta, jolloin vaatimustaso sijoituskohteiden valinnalle on poikkeuksellisen korkea. Toimintamalliin kuuluu myös aktiivinen omistajuus, mikä poikkeaa muista rahoitusvaihtoehdoista. Alkuvaiheen kasvuyrityksissä pääomasijoittajat tulevat usein mukaan vähemmistösijoittajaksi kohdeyhtiöön antaen rahoituksen lisäksi tuen ja verkostot kasvun vauhdittamiseen.  Pääomasijoittaja on aina väliaikainen omistaja, ja sijoitukselle haetaan tuotto yrityksen myynnin kautta.

Tekemistä riittää riskirahoitusmarkkinoiden kehittämiseksi

Pääomasijoittajille rahastosijoittajien monimuotoisuus on tärkeää pääomasijoitusrahastojen keräämiseksi. Rahastosijoittajia ovat eläkevakuuttajat, vakuutusyhtiöt, valtion pääomasijoitusyhtiöt, perheiden sijoitusyhtiöt, yritykset ja yksityishenkilöt. Sijoittajakunnan monimuotoisuutta tulisi edelleen kehittää yhdenmukaistamalla kansallista verolainsäädäntöä siten, että säätiöt ja muut yleishyödylliset yhteisöt kuten yliopistot ja seurakunnat voisivat tehostaa kasvuyritysten pääomitusta. Useiden miljoonien arvoisilla sijoituksilla olisi suuri merkitys yhteiskunnalle talouden kasvun ja kasvuyrittäjien saaman tuen myötä.

Suomessa on kansainvälisesti tunnustettu startup-sijoituskulttuuri. Tätä hyvää kehityssuuntaa voitaisiin edelleen vauhdittaa aktivoimalla suuryritykset startup-kentälle. Monet suuryritykset ovat jo nähneet tämän mahdollisuuden ja hakevat uusia innovaatioita startup-yritysten avulla. Myös enkelisijoitustoiminnan edelleen kehittäminen on erittäin kannatettavaa.

Uskon, että yhteissijoittaminen on jatkossa yhä tärkeämpää erityisesti suuremmilla sijoituskierroksilla. Pääomasijoittajat ovat hyviä kumppaneita tiukan kohdeyritysvalinnan ja aktiivisen omistajuuden johdosta.


Toimitusjohtaja Pia Santavirta
Suomen pääomasijoitusyhdistys ry
pia.santavirta@fvca.fi
@PiaSantavirta

comments powered by Disqus