Mervi Pulkkanen: The New Body Language Piilaakson malliin

9.2.2016
Tulevaisuus on matka, ei määränpää!

Viime lokakuussa Piilaaksossa IFTF (Institute For The Future) järjesti konferenssin aiheesta ”The New Body Language – the future of wearables, wireless and body area networks”. Aihetta käsiteltiin rohkeasti tulevaisuutta visioiden, mutta kuitenkin jo olemassa olevaan teknologiaan ja innovaatioihin perustuen. Siellä istuessa tuli useamman kerran mieleen, että mikä on Tekesin rooli ja mahdollisuudet elinympäristön ja suomalaisen elinkeinoelämän muutoksessa. Väkisin heräsi kysymys, että olemmeko Suomessa riittävän rohkeita ja innovatiivisia?

Teknologian kehittämisen painopiste on siirtynyt työn ulkopuolelle. Nyt liikutaan kaupan, opetuksen, viihteen sekä hyvinvoinnin ja terveyden alueilla.  Tulevaisuudessa on kyse kehosta sen monilla eri tasoilla, kuten: self-expression, body as expressive surface, clothing as communication, body as a symbolic meaning, connected with the automated world – in, on and around the body. Teknologia katoaa nykymuodossaan ja muuttuu persoonallisemmaksi – auttaa enemmän olemaan Sinä. Ihmisen identiteetti ja persoonallisuus nousevat uuteen merkitykseen tulevaisuuden maailmassa, missä Sinä olet tarkoitus! Käyttäjän kokemus ohjaa kehityksen suuntaa. Virtuaaliseen maailmaan siirtyminen on jotain sellaista, jota aikuisen mieli ei helpolla kykene kuvittelemaan. Virtuaalisuudessa ihmisen kehosta tulee laitteiden muodostama tietoverkko, joka välittää ja vastaanottaa tietoa ympäristöstä. Se tarjoaa jatkuvan tiedon virran ja yksilöllisen analytiikan tarvittavista vaihtoehdoista. Näin isot kehityksen askeleet sisältävät paljon kysymyksiä niin yksilöllisyyden säilymisestä, yksilön kontrollista omiin tietoihinsa. Liikutaan etiikan, moraalin ja käsitteiden uusien tulkintojen alueilla. Haluammepa tai emme, niin virtuaalisuus tulee.  Nyt on kyse siitä, kuinka ohjaamme ja vaikutamme kehityksen suuntiin ja tulevaisuuden valintoihin.

Ihminen itsessään on kuin kävelevä tietokone. Kehossamme kulkee jatkuva tietovirta, jota syntyy eri tasoilla hermoradoista, sähkövirtauksista aina solutasolle asti. Syntyvä data kommunikoi keskenään ja synnyttää analyysejä, joihin kehomme reagoi. Tätä tietokapasiteettia ei hyödynnetä ekosysteemin näkökulmasta. Kaikki ne sensorit ja implantit, jotka voidaan asentaa ihomme alle keräämään tietoa ja verkottumaan keskenään, on oma maailmansa. Virtuaalimaailmassa intimiteetin käsite muuttuu ja saa uuden merkityksen. Kehomme tuottama data muuttuu sosiaaliseksi, vuorovaikutteiseksi silloin, kun se liitetään puettavaan teknologiaan, joka tulee kehon tietoverkon päälle. Tällöin puhutaan vaatteista, koruista, tatuoinneista, ym.

Puettava näkymätön teknologia kerää ympäristöstä ja kehosta tietoa, analysoi ja yhdistää. Muodin ja vaatteiden ekosysteemi mahdollistaa syvällisen yksilöllisyyden yhteisössä, mutta vasta sitten kun puettava laiteverkko yhdistää tietonsa kehon sisäisiin tietoverkkoihin.  Isoin haaste on tällä hetkellä se, että miten hallita omaa dataa, kontrolloida tiedon jakoa ja laitteiden välistä keskustelua. Seuraava askel muodin maailmassa on biocouture, jonka alueella on jo tehty paljonkin. Esimerkiksi bakteeri- tai sienikasvatuksen kautta syntyneen materiaalin työstäminen vaatteeksi ja markkinavetoiseksi, on pitkä tie.

Yhteenvetona voi sanoa, että maailma muuttuu kovaa vauhtia. Sitä on vaikea ennustaa, koska elämme lähes tämän päivän scifikirjojen ja -leffojen maailmassa. Piilaaksossa aikaperspektiivi oli vuoteen 2025. Ihminen biologisena olentona on tulevaisuuden keskipiste. Tieteen, tutkimuksen ja innovaatioiden näkökulmasta kehittämistyö edellyttää monitieteisyyttä ja kenties uusia tieteenaloja. Ihmisen ymmärtäminen virtuaalimaailmassa mekaanisena toimijana löytää ymmärrystä käyttäytymistieteiden kautta. Keskusteluissa nousi esiin se, kuinka koko sosiaalinen elinympäristö tulee ymmärtää ja nähdä kokonaisuutena.

Suomalaisten yritysten kasvun ja kansainvälistymisen näkökulmasta nyt olisi mahdollisuus. Tarvitaan rohkeita avauksia, joissa tavoitellaan sellaista tietoa ja ymmärrystä, josta ei vielä tiedetä. Yritysten tuotekehittämiseen tulisi liittää monitieteinen tutkimus. Voidaan kysyä, että pitäisikö etiikan, moraalin ja filosofian kautta alkaa etsimään käsitystä ihmisen tarpeista, arvoista ja ihmisenä olosta, jolloin tuotettaisiin ymmärrystä yritysten tuotekehittelylle.

Digitaalisuus ja IoT (Internet of Things) ovat tällä hetkellä innovaatiotoiminnan keskiössä. Suomessa on tämän alueen vahvaa osaamista. Yksittäisiä tuotteita tai ratkaisuja on jo kehitetty runsaastikin. Suuri askel kohti tulevaisuutta on luoda virtuaalinen ekosysteemi, jota Piilaaksossakin peräänkuulutettiin. Virtuaalimaailma hämmentää ja jopa pelottaa meitä ihmisiä. Tällöin on hyvä muistaa, että me päätämme tulevaisuudesta, ottakaamme siis vastuu siitä, mihin olemme menossa. Tekes haluaa olla vaikuttamassa siihen ekosysteemien verkkoon, joka virtuaalisen maailman tulevaisuudessa syntyy ja jonka keskiössä on ihminen itse. Irrallisten teknologioiden kehittämisen aika on heikkenemässä. Tulevaisuus on näkymättömyydessä, ihmisessä ja ekosysteemeissä. Suomi voi olla vahva kehittämisen johtaja, mutta se vaatii liikkeelle lähtöä tällä alueella.

The best interface is no interface!

 

Mervi Pulkkanen
Asiantuntija Tekesissä

comments powered by Disqus