Jari Hyvärinen: Ekonomistit: Suomi nousee t&k- ja innovaatiorahoitusta lisäämällä

Kasvun edellytyksiä on Suomessa haettu viime vuosina kissojen ja koirien kanssa. Syksyn aikana julkisessa keskustelussa yksi teema on noussut ylitse muiden: tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus.

Monet johtavat taloustieteilijät ovat liputtaneet sen puolesta, että Suomen pitkän aikavälin kasvun perusta on t&k- ja innovaatiotoiminta. Talousviisaiden vyörytys innovaatiotoiminnan puolesta on ollut vaikuttavaa.

Taloustieteen professori Matti Pohjola Aalto-yliopistosta kirjoitti Helsingin Sanomissa (vieraskynä 17.8.), että kustannuskilpailukykyä korostavat vanhentuneet ajatusmallit pitää korvata nykyaikaisilla, tutkimuksen ja kehittämisen sekä teknologian merkitystä korostavilla opeilla. Pohjolan mukaan "talouskasvu syntyy vain sellaisista investoinneista, jotka luovat innovaatioita ja vauhdittavat teknologian kehittymistä". Pohjola esittää, että eduskunta muuttaisi talouspolitiikkaa talouskasvua tukevaksi lisäämällä julkisyhteisöjen kautta kanavoitua rahoitusta tutkimukseen ja kehitystyöhön. Investointeihin tehottomiin verotukiin hän ei näe tarvetta.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki puolestaan totesi, että 50 vuodeksi näyttäisi saavan lainarahaa vain reilun prosentin korolla (Kauppalehti 20.9.). Kuoppamäen mukaan tarjontapuolella hyvä sijoitus voisi olla Tekesin leikattujen määrärahojen korottaminen ja tutkimus- ja kehitystoiminnan tukeminen sitä kautta.

Myös IMF on ottanut kantaa 4.10. julkaistussa raportissaan. IMF:n mukaan "Luopuminen julkisten tutkimus- ja kehitysmenojen leikkauksista ja entistä vahvempien kannustimien luominen yksityisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin edistäisivät innovaatioita". Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen (Talouselämä 4.10.) yhtyy IMF:n näkemykseen ja pitää "t&k-panostuksia hyvin tärkeinä tulevan tuottavuuskehityksen, innovaatioiden sekä uusien huipputuotteiden syntymisen kannalta.

IMF ehdottaa, että esimerkiksi hyvin suunniteltujen ja pysyvien verovähennysten kautta saataisiin innovaatiotoimintaan lisää puhtia. Monet tutkimukset kuitenkin osoittavat, että suorat innovaatiotuet ovat tehokkaampia kuin verovähennykset. Siksi Suomessa innovaatioihin kannustaminen kannattaisi toteuttaa suorien tukien avulla.

Etlan mukaan maailman talouskasvun ja kaupan hidastuminen on vahvistanut arvioita kasvun pitempiaikaisesta hidastumisesta, johon vaikuttavat mm. ikääntyminen ja talouksien ylivelkaantuminen (Etla, Suhdanne 1/2016, pdf). Pitkän aikavälin talouskasvu Suomessa turvataan siten, että elinkeinoelämässä panostetaan kasvukilpailukyvyn parantamiseen. Tämä tarkoittaa elinkeinoelämän kykyä kasvaa kestävästi ja tuottaa yhä korkeampi elintaso tuottavuuden parantamisen kautta. Tuottavuutta parannetaan, kun panostetaan yritysten innovoinnin edellytyksiin ja kannustimiin (Etla, 70-v. juhlajulkaisu). Julkinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus on siten tärkeässä roolissa, koska se jakaa riskiä uusien teknologioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa.

Hallituksen leikkaukset julkiseen t&k- ja innovaatiorahoitukseen heikentävät innovaatiotoimintaa, investointien houkuttelevuutta, verkostoja ja pitkän aikavälin kasvukilpailukykyä Suomessa. Talousviisaiden näkemyksen toivoisi saavan kaikupohjaa myös poliitikoiden piirissä.

Jari Hyvärinen
Kirjoittaja on vaikuttavuusarvioinnin asiantuntija Tekesissä